Lukion opetussuunnitelma 2016

Miten filosofian opetus muuttuu?

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 on edellisen opetussuunnitelman päivitys. FIlosofian kohdalla tapahtui kuitenkin isompi muutos, kun kurssimäärä muuttui siten, että pakollisia kursseja on kaksi ja syventäviä kaksi. Filosofiaan tuli uusi pakollinen kurssi FI2 etiikka. Kurssien järjestys muuttui siten, että entisiä kursseja 3 ja 4 vastaavat kurssit vaihtoivat paikkaa. Kurssien tavoitteita ja sisältöjä on uudistettu.

Uuden opetussuunnitelman suurin ero edelliseen lienee se, että tavoite hallita yleissivistävät perustiedot sekä filosofian historiasta että nykysuuntauksesta ja osata suhteuttaa niitä yhteiskunnan ja kulttuurin ilmiöihin on poistettu. Opetuksen painopiste on siis selkeästi pois filosofian historiasta kohden ajattelun taitoja ja arvostelukykyä.

Oma pakollinen kurssi etiikalle merkitsee myös filosofian 1. pakollisen kurssin painottumista teoreettiseen filosofiaan, erityisesti argumentaatiotaitoihin. Toinen pakollinen kurssi on kaikille lukiolaisille tarkoitettu etiikan kurssi. Vastaava etiikan perusteitten osuus on tämän vuoksi karsittu pois katsomusaineista.

Pakolliset kurssit:

  • Johdatus filosofiseen ajatteluun (FI1)
  • Etiikka (FI2)

Syventävät kurssit:

  • Yhteiskuntafilosofia (FI3)
  • Tieto, tiede ja todellisuus (FI4)

Paikallinen opetussuunnitelma

Paikallinen opetussuunnitelma sisältää lukion opetussuunnitelman perusteitten mukaisesti kohdat

  • oppiaineen tehtävä, oppiaineen opetuksen yleiset tavoitteet ja arviointi
  • tavoitteet ja keskeiset sisällöt kursseittain

Opetussuunnitelman perusteitten mukaiset tavoitteet ja sisällöt tulee sisällyttää paikalliseen opetussuunnitelmaan, mutta niiden lisäksi voi olla paikallista ainesta sekä koulukohtaisia kursseja.

Yksi filosofian tehtävistä on ”tukea opiskelijoiden kasvua aktiivisiksi ja vastuullisiksi sekä toisia ja yhdenvertaisuutta kunnioittaviksi kansalaisiksi”. Tavoitteena on muun muassa, että opiskelija oppii pohtimaan ja jäsentämään käsitteellisesti laajoja kokonaisuuksia sekä ajattelemaan ja toimimaan arvostelukykyisesti niin eettisissä kysymyksissä kuin muillakin elämänalueilla myös informaation ollessa epävarmaa ja ristiriitaista.

Filosofiassa arviointi kohdistuu ”ajattelun taitojen ja keskeisten käsitteiden hallintaan sekä kykyyn ilmaista filosofista ajattelua”. Arvioidaan ”kykyä kriittisesti eritellä ja problematisoida informaatiota, hahmottaa ja täsmentää sen käsitteellistä rakennetta sekä esittää asiasta perusteltu arvostelma.”

Toimintakulttuuri ja aihekokonaisuudet

Lukion opetussuunnitelman perusteissa määritellään toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat teemat: Oppiva yhteisö, Osallistuminen ja yhteisöllisyys, Hyvinvointi ja kestävä tulevaisuus sekä Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus. Kaikkien oppiaineiden opetuksessa tulee myös toteuttaa aihekokonaisuuksia: Aktiivinen kansalaisuus, yrittäjyys ja työelämä, Hyvinvointi ja turvallisuus, Kestävä elämäntapa ja globaali vastuu, Kulttuurien tuntemus ja kansainvälisyys, Monilukutaito ja mediat sekä Teknologia ja yhteiskunta. Paikallisessa opetussuunnitelmassa täydennetään ja konkretisoidaan aihekokonaisuudet.

Teemaopinnot

Opetussuunnitelman perusteitten mukaan opetusta eheytetään eri tiedonaloja yhdistävillä teemaopinnoilla. Teemaopinnot tarkennetaan ja konkretisoidaan paikallisessa opetussuunnitelmassa. Teemaopintojen valtakunnalliset syventävät kurssit ovat Monitieteinen ajattelu, Tutkiva työskentely ja teknologia sekä Osaaminen arjessa. Filosofia oppiaineena yhdistää eri tiedonaloja, ja sillä on paljon annettavaa myös teemaopintoihin.

Pedagoginen kehittäminen

Opetushallituksen lukion kehittämishankkeessa on kolme osa-aluetta, pedagogiikka, opiskeluympäristöt ja toimintakulttuuri. Pedagogiikkaa kehitetään osallisuutta, vuorovaikutuksellisuutta, laaja-alaista osaamista sekä oppiainerajat ylittävää oppimista tukevaksi. Tieto- ja viestintätekniikan pedagogisesti tarkoituksenmukaista opetuskäyttöä kehitetään ja lisätään. Opiskelijan arviointia kehitetään. Opiskeluympäristöjä laajennetaan sekä digitaalisesti että muun yhteiskunnan suuntaan. Toimintakulttuuria kehitetään edistämään oppimista, osallisuutta, kestävää hyvinvointia sekä monimuotoista vuorovaikutusta.

Valtakunnallisen kehittämishankkeen suuntaviivat kertovat mihin suuntaan myös filosofian opetusta toivotaan kehitettävän. Tukea oman opetuksen kehittämiseen saa esimerkiksi Facebook-ryhmästä Tvt filosofian ja et:n opetuksessa.

Tvt filosofian ja et:n opetuksessa

Ylioppilaskirjoitukset

Filosofian ylioppilaskirjoitukset ovat sähköiset syksystä 2016 alkaen.

Ylioppilastutkintolautakunnan tiedote sähköisestä ylioppilaskokeesta (pdf)

Filosofian kokeisiin vastaaminen ei muutu radikaalisti. Tehtävissä haetaan edelleen lähinnä esseevastauksia, kynä vain vaihtuu näppäimistöön. Sähköisen harjoituskokeen perusteella tietokone soveltuu vastaamisen hyvin. Sähköisessä kokeessa aineistojen määrä kasvaa ja monipuolistuu. Esimerkiksi videoita voidaan käyttää, vaikkapa pätkiä tuoreista elokuvista tai tv-sarjoista. Tulevaisuudessa filosofian yo-kokeissa saattaa olla useampia tehtävätyyppejä, kun sähköisiä yo-kokeita varten rakennettu Abitti-järjestelmä kehittyy. Esimerkiksi Abitreenien filosofian tehtävissä on monivalintoja ja yhdistämistehtäviä, joita voisi kokeilla yo-kokeissakin. Siirtyminen sähköiseen kokeeseen heijastaa muutosta kirjallisesta kulttuurista digitaaliseen, mikä on kiinnostava filosofinen kysymys sinänsä.