Sigmund Freud

Sigmund Freudin ajatuksia

"Merkitsevintä niissä on se, että Freud pani Jumalan viralta pitämällä häntä illuusiona, jonka ihmiset ovat luoneet lohdutuksekseen erottuaan vanhemmistaan  ja koettuaan oman voimattomuutensa. Perisynti ja ihmisen perinnäinen syyllisyydentunto johtuvat Freudin mukaan alkukantaisesta perinnöllisestä häpeäntunteesta ja tämä taas hänen Totem und Tabu -teoksessa kuvaamastaan perusmurhasta, missä heimon nuoret miehet nousevat isäänsä vastaan ja surmaavat hänet saadakseen heimon naiset. Freud ei halunnut enää kiistellä tämän väitteen pätevyydestä. Sen varaan hän pohjasi seuraavan kaksoisväitteen: uskonto on tosiasiallisesti vain illuusio ja siksi hylättävä, mutta ihmiskunta ei ole vielä kypsä vapautumaan tästä taikauskosta - minkä hän avoimesti ja pahoilla mielin pani merkille. Alakuloisesti hän huomautti, että Jumalan palvonta ja usko Hänestä lähtöisin olevaan ehdottomaan arvojärjestelmään, ehkä ovat kuvitelmana välttämättömiä jonkinlaisen järjestyksen ja lainalaisuuden säilyttämiseksi siksi, kunnes ihmiskunta on kypsynyt eroon aikaisemmista illuusioistaan. Teoksessaan Das Unbehagen im Kultur hän pyrki palauttamaan tällaisten illuusioiden tarpeen ihmisen vietteihin ja viettiyllykkeisiin."

Lähde:  Stafford-Clark, David 1965. Mitä Freud todella sanoi. Suom. Erkki Puranen. Porvoo: WSOY,160-161.

Teksti: Kimmo Jalonen