Maatalous ja tiede lyövät kättä

Karjaa oli ollut perinteisesti olemassa lähinnä vain sen tuottaman lannan vuoksi. 1800-luvulla karjaa alettiin pitää siksi, että maitotuotteista ja lihasta maksettiin korkeita hintoja. Maidon ja lihan lisääntynyt tarve antoi virikkeitä rodunjalostukselle. Perinnöllisyyden lakien selviäminen antoi työlle tieteellisen pohjan: jo 1800-luvulla alettiin jalostaa liharotuja ja rotuja, jotka tuottaisivat rasvaista maitoa.

Perinnöllisyystieteen ohella maatalouteen alkoi vaikuttaa maatalouskemia. Pohja keinolannoitteille luotiin jo 1800-luvulla. Ensimmäisenä otettiin käyttöön typpiyhdisteet, joiden käyttö on lisännyt maataloustuotantoa todella merkittävästi. Lannoitteiden lisäksi maanviljelijöiden avuksi ovat tällä vuosisadalla tulleet torjunta-aineet, joista merkittävimpänä DDT. 1950-luvulta lähtien DDT avasi portit kemiallisille torjunta-aineille. Peltoja alettiin ruiskuttaa kemiallisilla torjunta-aineilla, jotka väistämättä vaikuttivat myös alueen muihin kuin torjunnan kohteena olleisiin kasveihin ja eläimiin.

Teksti: Kimmo Jalonen