Milloin Suomi teollistui?

Monissa jopa akateemisissa esityksissä todetaan Suomen teollistumisen alkaneen 1860-luvulla. 1860-luku on muutenkin korostunut suuren murroksen vuosikymmenenä, päättyihän esimerkiksi 54 vuotta jatkunut "valtioyö" silloin. Todellisuudessa asetusten ym. viranomaismääräysten ja -ohjeiden mukaan valtiossa oli toteutettu monia uudistuksia maakauppojen sallimisesta päätökseen rakentaa rautatie. Teollistumiskehityksen alun sijoittaminen yksiselitteisesti1860-lukuun on kuitenkin ongelmallista: höyrykoneen tulo teollisuuteen ajoittuu 1840-luvulla ja 1860-luvun nälkävuodet hidastavat jo alkanutta kehitystä.

Autonomian ajan alussa valtiolta puuttuivat taloudelliset resurssit talouden laajamittaiseen kehittämiseen. Lars Gabriel von Haartmanin valtakausi sai aikaan käänteen sekä valtiontaloudessa että talouspolitiikassa: jo 1830-luvulla alkaneet ja Haartmanin aikana 1840–50-luvulla jatkuneet uudistukset kiihdyttivät teollisuuden kehitystä ja loivat pohjaa tulevalle Venäjän viennille. Hän oli aristokraattinen konservatiivi, joka luotti valtioon - tässä tapauksessa sekä Venäjään että Suomeen.

Von Haartmanin suunnitelmat kärsivät lukuisia takaiskuja, mutta hänen onnistui pääpiirteissään toteuttaa jo 1830-luvulla suunniteltuja uudistuksia. Edellä kuvatun rahauudistuksen lisäksi tullitariffeja järjestettiin uudelleen: vuonna 1841 teollisuustuotteiden tuontitullit laskivat 2/3. Tavoitteena oli hillitä salakuljetusta ja lisätä valtion tuloja laillisen tuonnin kasvaessa. Lisäksi maaverotusta uudistettiin, Suomen Pankin asema vahvistettiin ja teollisuuden rahoitusmahdollisuuksia parannettiin. Von Haartmanin aikana perustettiin myös manufaktuurijohtokunta ja kanavien rakennustyöt alkoivat.

Varsinaisissa tehtaissa työskenteli 1860-luvulle asti vähemmän ihmisiä kuin käsityöammateissa. Käsityön tekemisen määrä ei supistunut, mutta teollisen työn määrä kasvoi nopeammin ja ajoi vähitellen ohi. Oheiset luvut kertovat teollisen työvoiman määrän Suomessa:

Vuosi 1840
Vuosi 1850
Vuosi 1860
Vuosi 1870

4200 henkilöä
6100 henkilöä
11800 henkilöä
15600 henkilöä

Voimakas kasvupyrähdys metalliteollisuudessa sijoittuu jo1850-luvulle, tekstiiliteollisuus oli kasvanut jo aikaisemmin. Metalliteollisuuden jalostusarvo nousi 140 000:sta 850 000:een hopearuplaan 1850-luvulla ja työntekijöidenkin määrä kaksinkertaistui. Seuraavalla vuosikymmenellä kasvu oli oleellisesti suppeampaa. Suomeen perustettiin 1809-67 yhteensä 337 tehtaaksi luettavaa yritystä, näistä noin puolet 1850-luvulla. Sahateollisuudessa nopean kasvun aika puolestaan ajoittuu 1870-luvulle.

Turun teollistumisesta on kerättyjen tilastojen mukaan 1860-luku oli jopa välivaihe kaupungin teollistumisessa. Englantilaiset ja ruotsalaiset yrittäjät loivat Turkuun modernia konepaja-, telakka-, tupakka ja tekstiiliteollisuutta 1840-luvulta 1880-luvulle vilkkaasti, mutta 1860-luku ei merkittävästi houkuttellut ulkomaalaisia yrittäjiä Turkuun. Kaupungilta puuttui lisäksi Tampereella ollut etu: Tampere oli käytännössä vapaakaupunki, johon pääomia investoinut vältti tulli- ym. maksut.

Merkittävä havainto teollisuuden ja kaupan historiassa on, että verrattuna 1900-luvun alkupuolen protektionistisen ajattelun vuosikymmeniin 1800-luvun loppupuolen taloutta ja kauppaa liberalisoitiin ja taloudessa oli samankaltaista henkeä kuin 2000-luvun alun globalisoitunessa taloudessa.

Teksti: Kimmo Jalonen