Mitä on eurooppalaisuus?

Eurooppalaisuutta on pohdittu monilla eri foorumeilla. Olemme aina asuneet suomalaisina Euroopassa. Jokainen maa on oma yksilönsä isossa EU-perheessä ja jokaisella maalla on oma kulttuurinsa. Mitä paremmin tunnetaan toisten maiden kulttuureja, sitä helpompi on toimia yhteisen pöydän ääressä eri kansallisuuksien kesken.

Uudessa perustuslakisopimuksessa unionin tavoitteissa todetaan, että unioni kunnioittaa kulttuuriensa ja kieltensä rikkautta ja monimuotoisuutta, sekä huolehtii Euroopan kulttuuriperinnön vaalimisesta ja kehittämisestä. Sopimuksessa mainitaan yhdeksi EU:n tunnukseksi  ”Moninaisuudessaan yhtenäinen”.

Onko Euroopassa kehittynyt tai kehittymässä yhteinen eurooppalainen identiteetti? Esimerkiksi dosentti Heikki Mikkeli on pohtinut eurooppalaista henkistä yhteenkuuluvuutta sekä kansallisten identiteettien ja yhteisen eurooppalaisen identiteetin suhdetta seuraavasti: ”Kansakunnat antavat eurooppalaisen integraation jatkua vain mikäli ne kokevat, etteivät niiden oma olemassaolo ja kansallinen identiteetti ole uhattuina.”

Eri unionin toimijoilla ja kansalaisilla on oikeus tutustua EU:n asiakirjohin kaikilla EU:n virallisilla kielillä (20 kieltä) ja käyttää omaa äidinkieltään EU-koneiston kanssa asioidessaan.

Euroopan unionin monivuotisen Kulttuuri-ohjelman tarkoituksena on edistää eurooppalaista kulttuuriyhteistyötä. Ohjelmasta on muun muassa tuettu eurooppalaisena yhteistyönä toteutettavia kulttuurihankkeita ja -tapahtumia sekä eurooppalaisen kirjallisuuden käännöshankkeita.

Euroopan unioni on kahdenkymmenen vuoden ajan valinnut vuosittaisen eurooppalaisen kulttuuripääkaupungin. Tänä vuonna kulttuuripääkaupunkina on Irlannin Cork. Vuodesta 2009 alkaen Euroopalla on joka vuosi yhden sijasta kaksi kulttuuripääkaupunkia. Suomi ja Viro nimittävät eurooppalaiset kulttuuripääkaupungit vuonna 2011.

Teksti: Hanna Lämsä