Taloustieto (YH2)

Lukion taloustiedon asema

Monet opettajat  pitävät taloustietoa vaikeana opettaa: omaa ammattitaitoa ei koeta riittäväksi ja aiheet koetaan liian abstrakteiksi ja teoreettisiksi. Lisäksi taloustietoa saatetaan pitää irrallisena kurssina, joka ei kytkeydy muuhun opetettavaan ainekseen. Kaikki kolme ongelma-aluetta ovat varmasti omalla tavallaan totta. Miten tilannetta voitaisiin korjata?

Taloustietoa ei ole mielekästä pitää irrallisena kurssina. Monet taloustiedon kurssin aiheista ovat sellaisia, että ne kytkeytyvät muihin yhteiskuntaopin kursseihin. Julkisen talouden ja talouspolitiikan problematiikkaa tulee yhteiskuntatiedon kurssilla ainakin sosiaalipolitiikan yhteydessä. Kansainvälistyvä talous, globalisaatio ja Suomen talouden tulevaisuuden näkymät kytkeytyvät Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin. Yritystoiminta ja kuluttaja sekä velan merkitys ovat kaikki esillä omista näkökulmistaan lakitiedon kurssilla.

Lisäksi taloustiedolla on siteensä historiaan. Suomen elinkeinorakenteen muuttuminen tulee esille kattavasti Suomen historian käännekohtia -kurssilla. Lisäksi monia taloustieteen teemoja käsitellään – mikäli opettaja ehtii – myös ihminen ympäristö ja kulttuuri -kurssin lopussa, jossa esiintyy paljon talouden avainkäsitteitä. Sen opetussuunnitelman kaksi viimeistä pääkohtaa teollistuva maailma ja globaali kulutusyhteiskunta luovat molemmat pohjaa talouden toimintamekanismien ymmärtämiselle.

Ihminen, ympäristö ja kulttuuri -kurssin lopussa tulee oppikirjasta riippuen jopa kymmeniä talouden ymmärtämisen avainsanoja. Oheinen lista on poimittu kahdesta eri oppikirjasarjasta:

  • raaka-aineet ja muut tuotannontekijät,
  • energia,
  • ulkomaankauppa,
  • taloudellinen liberalismi,
  • vapaa kilpailu,
  • pankkijärjestelmä,
  • teknologia,
  • globalisaatio,
  • markkinatalous,
  • kapitalismi,
  • sosialismi,
  • liikenne,
  • monopoli,
  • kuluttaja,
  • nousukausi,
  • BKT,
  • alijäämä,
  • tietoyhteiskunta,
  • rahan liikkuminen maasta toiseen,
  • osakkeiden hinta,
  • kartelli,
  • massatuotanto ja
  • palveluyhteiskunta.

Koulukohtaisesti kurssien suoritusjärjestys vaihtelee. Jokin lukio on "luokattomampi" kuin toinen. Lisäksi opettajien omat arvostukset ja mieltymykset vaikuttavat kurssien suoritusjärjestykseen: joku opettaja voi haluta, että oppilaat suorittavat taloustiedon mahdollisimman pian, toinen haluaa, että se on viimeinen suoritettava kurssi. On suoritusjärjestys mikä tahansa, on todennäköistä, että opiskelija on suorittanut HI 1-kurssin ennen taloustiedon opiskelun aloittamista. Sen vuoksi kurssin hyväksikäyttö on perusteltua – se on melko varmasti kaikille tuttu.

Taloustieto kytkeytyy myös lukion opetussuunnitelman aihekokonaisuuksiin. Aktiivinen kansalainen ja yrittäjyys -aihekokonaisuuden alle sopii esimerkiksi yritysten yhteiskunnallisen aseman tutkiminen. Kestävä kehitys -aihekokonaisuudessa voidaan käsitellä esimerkiksi luonnonvarojen riittävyyttä ja globalisaation oikeudenmukaisuutta. Hyvinvointi ja turvallisuus liittyy esimerkiksi tuotantoon ja tuotannosta saatavan tulon jakamiseen. Kriittinen talousuutisten lukeminen ja lukemisen ymmärtämisen taito ovat mediaosaamista. Koko talouskasvumme perusta on hyvin pitkälti yhteiskuntamme teknologisoitumisen seurausta: Yhteiskunta ja teknologia korostuu siten sekä elinkeinorakenteen muutoksen yhteydessä pohdittaessa esimerkiksi tietotyön nousua että yrityksessä jäsentää tulevaisuuden taloutta.

Onko taloustieto vaikeata?

Taloustiedon opettamisen yksi vaikeus lienee kansantaloustieteen matemaattisuudessa: suurin osa taloustiedon opettajista ei ole matemaattisesti orientoituneita. Lukion kurssin tavoitteet ja sisällöt eivät lähdekään taloudellisten ilmiöiden matemaattisesta selittämisestä. Opettajan jokapäiväisessä työssään tarvitsema taloustieto on huomattavasti yleisempää ja konkreettisempaa kuin kansantaloustieteen matemaattiset mallit. Toisaalta teoreettisen perustan tunteminen on myös tärkeätä eikä opettajalle ole varmasti haitallista tuntea myös teoreettisia lähestymistapoja. Sosiaalipolitiikan aiheet ja osa-alueet ovat usein itse asiassa lähempänä: esimerkiksi työttömyyden yhteiskunnallisten ongelmien analysointiin sosiaalipolitiikan opiskelu tarjoaa monipuolisesti avaimia.

Oppilaita taloustieto kiinnostaa: jokainen 17–18-vuotias nuori on kiinnostunut, paljonko hänellä on rahaa lompakossa, mihin hän sen kuluttaa ja mistä sitä mahdollisesti saisi lisää. Taloustiedon tuominen kuluttajan tai yksittäisen yrittäjän valintojen tasolle ei kuulu vain peruskoulun 9.luokalle. Lukiossa on avattava laajempia yhteyksiä ja yritettävä hahmottaa taloutta kokonaisuutena, mutta tie konkreettisista esimerkeistä abstraktimpaan kansantalouden ymmärtämiseen on aina helpompi kulkea.

Lisämateriaalia jokaiselle taloustietoa opettavalle

  • Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto
  • Tilastokeskuksen verkkokoulu
  • Taloussanasto: (8. uudistettu painos, 2002).
  • Loikkanen - Pekkarinen - Vartia (toim.): Kansantaloutemme – rakenteet ja muutos (3. uudistettu painos, 2002).
  • Vartia - Ylä-Anttila: Kansantalous 2028 (2003).
  • Karisto – Takala – Haapola: Matkalla nykyaikaan. Elintason, elämäntavan ja sosiaalipolitiikan muutos Suomessa (3. tai uudempi painos, 2003).
  • Pekkarinen – Sutela: Kansantaloustiede (painos uusiutuu säännöllisesti).
  • Siltala: Työelämän huonontumisen lyhyt historia (2004).
Teksti: Kimmo Jalonen