Kuvaviestinnän teknologian osaaja

Tehtävä: Videotietoisku
Tekijät:  Arto Kettunen, Joni Koskinen, Miikka Paakkinen, Joni Pönkä, Juhis Riikkonen, Vaskivuoren lukio 2003
Opettaja: Karlo Janhunen
Kuvaviestinnän teknologian historia liittyy kuvataiteen tekniikoiden historiaan. Kirjapainotaidon keksimisen jälkeen se sai keskeisen viestinnällisen ulottuvuuden: monistamisen mahdollisuuden.

Kuvaviestinnän tekniikoiden historian ymmärtäminen on osa medialukutaitoa. Kuvailmaisun ja kuvien lukemisen käytännöt ovat syntyneet niiden tekniikoiden ehdoilla, jotka kulloinkin ovat olleet käytössä. Uudet tekniikat ovat syntyneet toteuttamaan aiemman tekniikan ehdoilla syntyneitä viestintätarpeita. Tämän vuoksi kuvien esteettiset ja viestinnälliset ominaisuudet muuttuvat vain vähitellen.

Esimerkiksi digitaalista valokuvausta on vaikeaa ajatella opiskeltavan ilman perinteisiä valokuvauksen käsitteitä, kuten valotusaikaa, syväterävyyttä ja tarkennusta. Mitä pidemmälle ilmaisussa halutaan edetä, sitä syvällisempää tietoutta tarvitaan kyseisen alueen ilmaisun ja tekniikan taustasta ja ilmaisullisista mahdollisuuksista.

Sama pätee myös muuhun digitaalisesti toteutettavaan kuvailmaisuun, kuten taittoon, kuvanmuokkaukseen ja liikkuvan kuvan tuottamiseen. Ilman kuvallisten perusasioiden hahmottamista ja ilmaisun harjaantumista jää toteutus helposti vaillinaiseksi. Uuden tekniikan tarkoitus ei ole korvata ajattelua ja osaamista, vaan olla tarvittaessa ilmaisun tukena ja uudistajana.

Ilmaisun kehittyminen ja muuttuminen ovat sidoksissa  myös tekniikan muuttumiseen, eikä niitä voida tarkastella toisistaan irrallisina ilmiöinä. Uusi tekniikka tuo mukanaan uusia ilmaisutapoja, tyylejä ja käytäntöjä. Sattumista ja virheistä voi muodostua uutta ja mielenkiintoista.

Uuden tekniikan edessä voi kysyä: Mitä parannusta tämä tuo aiempaan käytäntöön? Mitä uusia haasteita ja ongelmia se tuo mukanaan? Mitä minun tulee itse osata? Paljonko uuden opettelu vie aikaa? Mitä uutta voin nyt tarjota?

Teksti: Minna Eskola ja Seppo Töyssy