Mitä on taide?

Kuvataideopettaja Mikko Hartikainen, Vuosaaren lukio, Helsinki

Opiskelijat tekivät enintään A3-kokoisen kuvan kokemastaan taide-elämyksestä. Tekotavan he saivat valita itse. Myös paperin muoto oli vapaa, kunhan se mahtui opiskelijan kansioon. Työhön opiskelija kirjoitti myös sanallista pohdintaa seuraavista asioista: Mitä luulet, miksi juuri tämä taideteos tuli mieleesi? Millaisia ajatuksia se sinussa herättää? Määrittele myös lopuksi omin sanoin, mitä on taide? Teksti sai olla vaikka runoa, lyhyitä ytimekkäitä lauseita ranskalaisin viivoin, kertomus tai lyhyt pakinan poikanen – tekstilajin opiskelija päätti itse. Tekstin ja kuvan sommittelullinen suhde oli osa tehtävää.

Seuraavalla kaksoistunnilla katselimme ensin erilaisia kuvia. Pohdimme niiden kautta mm. taiteen yhteisöllistä ja kulttuurista luonnetta. Mikä ja millainen on taidemaailma? Millainen on hyvä maku? Opiskelijat pohtivat omia taidekäsityksiään vastaamalla eri kuvaesimerkkien kohdalla kysymykseen ”Onko tämä taidetta?”. Todettiin lopulta, että taide on avoin käsite. Niinpä myös ihmisten käsitykset taiteesta vaihtelevat. Kerroin hiukan erilaisista taidekäsityksistä ja -tieteistä kuvaesimerkkien ja jaetun monisteen avulla. Jaoin opiskelijoiden työt niistä välittyvien taidekäsitysten perusteella ryhmiin. Luimme ja katselimme yhdessä esimerkkejä eri ryhmistä. Keskustellen pohdimme yhdessä taidekäsitysten moninaista luonnetta. Töistä kokosimme käytävään pienen näyttelyn.

Jatkotehtävä edelliseen:
Taidekäsityksistä taideteoksen tarkasteluun:
JULKINEN TAIDETEOS – Kuvan tarkastelua, analysointia, tulkintaa ja arvottamista

Millaista taidetta kotikaupungissani tai -kunnassani on?
Katselimme ensin diakuvia Helsingissä olevasta julkisesta taiteesta (kouluissa, puistoissa, virastoissa, toreilla jne.). Teokset paikannettiin ja tunnistettiin yhdessä.

Opiskelijat tutustuivat parityönä tarkemmin yksittäiseen teokseen tai teosryhmään. Lähtökohtana tarkastelulle olivat erilaiset taiteen tarkastelutavat. Esittelin ja annoin materiaalia (esimerkkejä) erilaisista lähestymistavoista tarkasteluun. Opiskelijat valitsivat mielestään sopivimman menetelmän tai yhdistelivät halutessaan eri tapoja.

Opiskelijapari kävi tutustumassa (kouluajan ulkopuolella) teokseen sen sijoituspaikassa. He hankkivat myös tietoa teoksesta eri tavoin: piirtämällä, maalaamalla, valokuvaamalla tai hankkimalla tietoa teoksen historiasta tai sen ympärillä käytävästä ajankohtaisesta keskustelusta. Jotkut parit haastattelivat myös teoksen yleisöä ja taiteilijaa. Lopputuloksena syntyi runsaasti erilaisia kuvallis-kirjallisia esityksiä.