Nykytaiteen työpaja (KU5)


PunkBarbit, 2002. Barbinuket, muovi, kankaat, akryylivärit. Anja Pirnes, Kuusiluodon lukio

Kuvataiteen ja taidekasvatuksen kenttä on muuttunut perusteellisesti viime vuosikymmenien aikana. Nykytaide on nyt ensimmäistä kertaa lukion opetussuunnitelmassa kokonaisena kurssina. Nykytaiteen muodot, tekniikat ja teemat ovat hyvin toisenlaisia kuin klassisessa taiteessa. Mikään ei ole pyhää – nykytaiteessa lainataan tai sillä viitataan paitsi aiempaan taiteeseen, myös koko ympäröivään maailmaan, yksilöön ja yhteiskuntaan, perinteisiin ja kulttuuritraditioihin sekä vallalla oleviin asenteisiin.

Nykytaiteessa perinteiset taidelajien rajat ylittyvät. Taiteidenvälisyys luo lisää uusia merkityksiä. Ajatellaanpa vaikka performanssitaidetta, onko se teatteriesitys vai tila-aika-installaatio? Olo nykytaiteen edessä voi olla hämmentynyt, vaikka katsojalla on lupa luoda omia merkityksiä. Nykytaiteen tarkastelussa onkin olennaista taideteoksen, taiteilijan ja katsojan vuoropuhelu. Tarkastellessaan taidetta katsoja tutkii samalla omaa itseään. Taiteen ymmärtäminen on prosessi, joka ei avaudu kerralla. Ymmärtämisessä tarvitaan aikaa, eikä silloinkaan vielä kannata odottaa lopullista oivallusta. Taideteoksen merkitys voi muuttua ajan kuluessa, ja samakin taideteos voi merkitä katsojalle eri asioita eri elämänvaiheissa. Valmiita ratkaisuja ei ole olemassa, jokainen rakentaa ne itse oman tunne- ja kokemusmaailmansa perusteella.

Nykytaiteen työpajakurssilla opiskelija voi perehtyä temaattisesti ja laaja-alaisesti nykytaiteen ilmiöihin ja materiaaleihin, eri taiteilijoiden työtapoihin tai vaikkapa uuteen teknologiaan taiteen tekemisen välineenä. Taideteosten lähtökohdat, materiaalit ja tekniikat voivat olla mitä tahansa. Työpajakurssilla opiskelija syventää tietämystään kuvan tekemisestä ja taiteen tarkastelusta, mutta myös omasta itsestään. Yhteiset keskustelut eri teemoista kuuluvat olennaisena osana kurssin elämykselliseen ja kokonaisvaltaiseen sisältöalueeseen.

Teksti ja kuvat: Tiina Haapsamo