Mitä nykytaide on?

Vangittu aika -performanssi Kuusiluodon koululla, 2002
Nykytaiteelle on ominaista prosessinomaisuus. Taide on prosessi, joka jatkuu katsojan ajatuskuluissa, tulkinnoissa ja mielikuvituksessa. Se elää tässä ajassa, suhteessa sen muutoksiin ja määrittelee itseään silmiemme edessä. Ilmenemismuodot ja suuntaukset vaihtuvat ja muuttuvat nopeasti. Taiteilija pohtii taiteen perinteitä ja reagoi nykymaailman sykkeeseen tekemällä kuvia.

Mikä tekee taiteesta nykytaidetta? Riittääkö tähän se, että taideteos on tehty nykyaikana? Nykytaiteelle on määritelty useita eri syntytapoja, mutta tiedossa ei ole tarkkaa alkupistettä. Määrittely riippuu siitä, miten taiteissa tapahtuneita muutoksia analysoidaan. Erään tulkinnan mukaan nykytaiteen alkuna voidaan pitää 1956 Lontoossa järjestettyä näyttelyä, jossa esiteltiin esittäviä kuvia abstraktin kauden jälkeen. Siitä huolimatta eräät tutkijat ja kriitikot ovat sitä mieltä, että 1960-luku oli myöhäismodernismin kautta. Taidemaailmassa alkoi tällöin tapahtua muutoksia, jotka voimistuivat 1970-luvulla. Nämä ja sitä seuranneet suuntaukset hakevat muotoaan meidän aikamme taiteessa.

Jo vuonna 1939 Suomeen perustettiin nykytaiteen yhdistys Nykytaide ry, joka on saanut ajan saatossa seuraajikseen useita taiteilijaryhmiä. Vuonna 1961 järjestettiin Suomessa ensimmäinen ARS-näyttely yhteistyössä nykytaiteen yhdistyksen ja Suomen taideakatemian kanssa. Nykytaide ry:n "jälkeläinen" Kiasma on määritellyt oman toimintansa alkaneen 1960-luvun alussa. Vuonna 1990 Suomeen perustettiin Nykytaiteen museo.

Kiasma

Missä nykytaide luuraa?

Luuraako nykytaide vain Kiasman nurkassa? Ei suinkaan, mutta nykytaiteen museon nimeksi valittu Kiasma kuvailee hyvin sitä museaalista tilaa, jossa nykytaidetta esitellään. Mikä tahansa seuraavista tulkinnoista valitaankin – risteys, viivaristeys, risti, ristiin asettaminen, näköhermojen risteys tai tuman jakautumisessa tapahtuva vaihe, jossa vastinkromosomit kietoutuvat toisiinsa – nimi Kiasma saa ymmärrettävän merkityksen.

Nykytaide ei kuitenkaan ole vain taidemuseoiden ja -gallerioiden yksinoikeutta. Myös julkiset tilat ovat nykytaiteen foorumeina. Julkiset taideteokset ja niiden sijoittelu tai niiden puute kuvastavat kullekin aikakaudelle ominaista taidemaailmaa ja arvostuksia. Taideteosta ei aseteta esille vain museoihin ja gallerioihin. Periferia näyttää olevan taideteoksen sijoituspaikkana aivan yhtä hyvä kuin perinteinen museokin. Liikuitpa missä tahansa, luultavasti kohtaat taidetta. E-taidetta kohtaat vaikkapa internetissä.