Taiteellinen työskentelyprosessi

Omakohtainen taiteellinen työskentely antaa opiskelijalle mahdollisuuden itselle tärkeiden asioiden ilmaisemiseen. Taiteellisessa prosessissa käsitellään olemassaolon eri ilmiöitä. Niitä jäsennellään, luokitellaan, puretaan osasiksi, muokataan, nostetaan esille, piilotetaan, tallennetaan, tuhotaan, niillä leikitään ja niille nauretaan. Kuvataiteilija Anu Tuominen kuvaa omaa työskentelyään seuraavasti:

"Koetan löytää abstraktille ajatukselle silmin havaittavan hahmon, tuoda sen nähtäville ja yhdellä silmäyksellä tajuttavaksi. Pienelläkin eleellä, merkillä tai muutoksella voin onnistua tuomaan esineestä näkyviin jotakin siinä piilevää. Ajattelen järjettömiä ajatuksia näkyviksi ja siis mahdollisiksi. Etsin yksityiskohtia, järjestyksiä, periaatteita. Kerään sirpaleita, kokonaisuuksien osia.... Nostan sivuseikkoja pääkohdiksi, korostan epäolennaisuuksia. Laadin arvoituksia, teen silmänkääntötemppuja."

Prosessi voi olla tiedostamista ja merkitysten tajuamista, syvällistä, kokonaisvaltaista itsensä ja maailman ymmärtämistä. Se voi olla asioiden käsittelemistä tiedostamattomalla tasolla, irrationaalisten mielikuvien ja tunteiden näkyväksi tekemistä kuvien avulla. Näin Hugo Simberg selitti erästä työtään veljelleen:

"Olen koettanut Kuutamossa saada esille seuraavaa: Istun jollakin suurella, muodottomalla, en tiedä mikä se on, ja kuljen sillä, en tiedä minne. Vauhti on kova, ja tunnen voimakkaan ilmavirran, joka suhisee korvissani tuulen nopeudella. Matkan kestäessä valkenee valkenemistaan ja minä herään vähitellen kuin unesta. Lopuksi olen aivan hereillä ja näen nyt jotain suurta ja loistavaa, joka äkkiä katoaa. Tiedätkö, tällaisen tunnelman koen aina katsoessani kuutamoiltana pilvien kulkua kuun yli. Jos sinä koet jotain samanlaista, kun saat nähdä kuvani, olen onnistunut."

Otteet: 
Levanto, M. (toim.) 2000: Hugo Simberg. Aapinen. Helsinki. Ateneumin julkaisut no 14.
Tuominen, A.: Wunderkammer – ihmekammari. Julkaisussa Mantere, M-H. (toim.) 1995: Maan kuva. Kirjoituksia taiteeseen perustavasta ympäristökasvatuksesta.  Helsinki. Taideteollinen korkeakoulu, taidekasvatuksen osasto. 

Teksti: Aija Viita