Ympäristö, paikka ja tila (KU2)

     
Koulun lähiympäristö on tärkeä havainnoinnin, suunnittelun ja inspiraation kohde.

Kurssin nimeen sisältyy itsessään paljon asioita koko kurssin olemuksesta. Ympäristöön  käsitteenä kuuluu niin luonto kuin rakennettu ympäristökin, sekä arkkitehtuuri että esineympäristö. Paikka terminä viittaa sekä paikallisuuteen että paikan psyykkisiin, fyysisiin ja sosiaalisiin ominaisuuksiin. Suomen kielessä sana tila tarkoittaa paitsi arkkitehtonista, kolmiulotteista tilaa myös ihmisen itsensä tilaa, mielentilaa, jopa maailman tai ympäristön tilaa.

Ympäristö keskeisenä kuvataiteen kurssin sisältöalueena kutsuu pois luokasta ulos havainnoimaan, näkemään, kokemaan, muistelemaan ja tekemään. Laajasta opetusalueesta on mahdollista koota tehtäväkokonaisuudeksi vain pieniä syvyyssukelluksia. Tehtävien suunnittelussa pyritään holistiseen kokonaisuuteen, jossa painopiste voi paikallisten olosuhteiden ja erilaisten tarpeiden, teemojen ja projektien mukaan vaihdella suurestikin. Maaseudulla näkökulma on luonnollisesti aivan erilainen kuin suuressa kaupungissa.

Ympäristön rakentamisessa, rakennuksissa ja esineissä tutkitaan tyyli- ja kulttuurihistoriallisia piirteitä siten, että nähdään esteettisten, ulkomuotoon ja tyyliin liittyvien ominaisuuksien yhteys yhteiskuntaan, talouselämään ja ekologiaan.  Taiteellisen suunnittelun, designin ja teknologian yhteistyö on myös tärkeä tuoda esille. Arkkitehtuuri ja esineet sisältävät paljon erilaista kulttuuritekstiä, jota pitäisi harjoitella lukemaan ja ymmärtämään. Kulttuuritekstien lukeminen vaatii kykyä nähdä merkityksiä, joiden ymmärtämisen edellytyksenä on tieto, kokemus ja harjaantuminen.

Silloin kun opetuksen painopiste on rakennetun ympäristön, kaupunkisuunnittelun ja arkkitehtuurin sekä esineympäristön tarkastelussa, olisi hedelmällistä  käyttää taiteeseen perustuvia ympäristökasvatuksen periaatteita ja menetelmiä. Ympäristön myyttisillä ja runollisilla ominaisuuksilla, opiskelijoiden omilla muistoilla ja kokemuksilla rakennetaan niitä koukkuja tai siltoja, joilla  henkilökohtainen kiinnostus herätetään ja joilla ulkoinen ja sisäinen ympäristö ja tila kohtaavat. Opettajan omat kiinnostus- ja osaamisalueet vaikuttavat myös painotuksiin. Oma innostus on hyvä sytyke.

Teksti ja kuvat: Cleo Mustonen