Tutkin tilaa

Tehtäväkokonaisuudesta: Tila ja sen kuvaaminen
Helena Kuikka-Tupala / Tiirismaan lukio

Tavoite: Tutkia tilan fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten ominaisuuksien yhteyttä. Luoda muodoilla, materiaaleilla, väreillä ja valaistuksella erilaisia merkityksiä.

Tehtävä: Rakennettiin pienoismalli tilasta, jossa käytettiin erilaisia muotoja, materiaaleja, värejä ja valaistuksia ilmaisemaan tilan tiettyjä ominaisuuksia ja merkityksiä.

  • Turvallinen tila
  • Oma tila
  • Hiljentymistila tai pyhä tila
  • Tulevaisuuden tila
  • Juhlava tila

Valmis pienoismalli kuvattiin itse valitussa ympäristössä, ja tilaan sijoitettiin ihmisfiguuri mittakaavan havainnollistamiseksi. Prosessin kuvaus ja itsearviointi kirjattiin oppimispäiväkirjaan.

Tehtävän valmistelussa tutkittiin tilakokemuksia havainnollisesti kuvien avulla ja kokeillen itse mm. valaistuksen vaikutusta tilan tunnelmaan. Edeltävänä tehtävänä oli tilan illusorinen kuvaaminen.


Kuvassa Kiira Korppilan porfoliotyö Pyhä tila. 
Kuva: Helena Kuikka-Tupala 

Portfolio: Kiira Korppila

Ideointi: ” Minulle tuli heti selkeä visio kirkkotilan pyöreästä lasimosaiikkilattiasta, joten lähdin rakentamaan sen pohjalta. Halusin myös kaksi suippokaari-ikkunaa, sillä tietyllä tavalla tila jäljittelee/nousee uusgotiikasta uutena kertaustyylinä. Lasilattia on modernisoiva versio keskiaikaisesta ruusuikkunasta.

Alunperin kirkkoon suunnittelin penkkiä, mutta lopulta päädyin kaiteeseen. Penkit rajoittaisivat liikaa sitä, missä haluaisi olla ja miten asettua huoneeseen. Kaiteen sisälle astuttaessa saavutaan ”tilaan”. Kaide ei kuitenkaan ole korkea, sillä siinä mitataan ihmisen kunnioitusta tilaan: kiertää vai mennä yli.

Itse työ: Loin siis oman pyhän tilan. Jos joku nimi pitäisi työlle antaa, antaisin nimeksi ”Ankaran katumuksen temppeli”. Tähän nimeen pohjaa tilan symboliikka.

Edessä on yksinkertainen alttari kahden ikkunan välissä. Alun perin kokonaisuuteen kuului ristikin, mutta koska halusin tilan olevan avoin kaikille uskoville, jätin sen pois. Niin siis ”kappeli” on avoin jokaiselle ja kuka vain voi tulla sinne hiljentymään ja pohtimaan tekosiaan.

Nimestä myös väri; katumuksen väri violetti. Koska tila on tähän tarkoitettu, ei mielestäni häirinnyt se, että se onkin meille kristityille liturginen väri. Lattian laseista heijastuu kauniisti ikkunoista tuleva valo luoden hahmoja – tauluja tukeville seinille. Tilan pyöreä muoto on rauhoittava. Vaikka tilasta tuli tumma, ei se ole mielestäni millään tavoin synkkä, vaan lohdullinen ja rauhoittava. Ja sitä katuva tarvitsee, rauhaa ja lohtua. En olisi voinut kuvitella työtäni muunlaiseksi kuin mitä se on nyt.