Teknologia ja yhteiskunta

Teknologinen kehitys on yhteiskunnallisen muutoksen leimallinen piirre, joka koskettaa jokaista ihmistä. Inhimillisen elämän eri puoliin liittyvää teknologiaa voidaan psykologiassa lähestyä arvostavan kriittisesti.

Päivittäisessä elämässään ihminen on tekemisissä erilaisten teknisten laitteiden (automaatit, puhelin, tietokone, tv ym.) kanssa. Laitteiden käytettävyys edellyttää jo suunnitteluvaiheessa monipuolista analyysia ihmisen ja koneen välisestä vuorovaikutuksesta, jossa mm. sensoristen prosessien, havaitsemisen ja muiden kognitiivisten toimintojen tutkiminen on keskeistä. (Ks. Teknillisen korkeakoulun käytettävyystutkimus.)

Ihmisen ja koneen suhteen käsittely lukion filosofiassa voi luontevasti saada virikkeitä psykologian empiirisiin tutkimuksiin perustuvista näkemyksistä.

Psykologiassa teknologiaa käytetään laaja-alaisesti esimerkiksi kognitiivisen psykologian, aivotutkimuksen ja neuropsykologian tutkimuksissa sekä kuntoutuksessa ja arjen hyvinvointiteknologiassa. Eri aisteihin liittyvät tarkkaavaisuuden ym. kognitiivisten toimintojen tutkimuslaitteet, aivojen kuvantamismenetelmät, tietokonesimulaatiot, puhesyntetisaattorit, näkövammaisten apuvälineet, turvarannekkeet ym. havainnollistavat oppitunneilla, miten tekniikka liittyy psykologiaan.

Teknologian hyväksikäyttö psykologian tutkimuksissa herättää myös eettisiä kysymyksiä. Esimerkiksi vauvan oppimista unitilassa on tutkittu mittaamalla päähän kiinnitettyjen elektrodien kautta aivotoimintoja, kun samanaikaisesti hänen kuultavakseen tuotetaan yksitoikkoisia ääniä. Onko tämä eettisesti ongelmatonta? Viestintäteknologia herättää mainonnan, manipuloinnin ja propagandan eettisyydestä kysymyksiä, joita voidaan käsitellä esimerkiksi kehitys- ja sosiaalipsykologian sekä persoonallisuuden muotoutumisen kannalta.

Aihealueita, joilla on luontevaa käsitellä teknologiaa yhteiskunnassa, ovat esimerkiksi kognitiiviset perusprosessi (PS3), psykologian tutkimus (PS1–5, erityisesti PS1, PS3, PS5), teknologian vaikutus ihmiseen (PS2, PS4, PS5) ja ihminen teknologian kehittäjänä ja käyttäjänä (PS2, PS4).

Tiina-Maria Päivänsalo, Raimo Niemelä ja Leena Salo-Gunst