Viestintä- ja mediaosaaminen

Viestintä- ja mediaosaamisessa on kyse sekä tietojen että taitojen oppimisesta. Kaikille yhteisellä psykologian ensimmäisellä kurssilla paneudutaan vuorovaikutuksen ilmiöihin, mikä toimii perustana myöhemmille aihekokonaisuuteen liittyville sisällöille. Mediaosaaminen lähtee yhtäältä opiskelijan oman mediamaiseman tunnistamisesta ("mitkä mediat minuun vaikuttavat ja miten?") ja toisaalta aktiivisen mediasuhteen vahvistumisesta ("millaiseen toimijuuteen pyrin omassa mediasuhteessani?").

Psykologiassa viestintää käsitellään tieteenalalle ominaisin painotuksin, vaikka viestintä- ja mediakasvatus onkin luonteeltaan eri tieteitä yhdistävä ala (ks. Viestintätieteiden yliopistoverkosto). Viestintä voi olla lukiokursseilla esillä muun muassa psyykkisen kehityksen, kognitiivisen psykologian (tarkkaavaisuuden, havaintojen, kielen, luovuuden jne.), sosiaalipsykologian, motivaation ja tunteiden tai persoonallisuuden muotoutumisen teemoissa.

Mediakriittisyyttä voidaan psykologiassa harjoittaa mm. käsittelemällä mediatekstejä, joissa on psykologista argumentaatiota, ja tutkimalla, voiko esitetyille kannanotoille saada tukea psykologiatutkimuksesta.

Tuottamalla psykologisista aiheista eri yleisöille ja medialle tarkoitettuja tekstejä, haastatteluja, videoita, performansseja tms. opiskelijat voivat saada tuntumaa siitä, miten eri viestintävälineet toimivat ja millaisin keinoin yhteiskunnallinen vaikuttaminen on mahdollista.

Lähdejulkaisuja:

  • Malmelin, Nando 2003: Mainonnan lukutaito: mainonnan viestinnällistä luonnetta ymmärtämässä. Gaudeamus, Helsinki.
  • Kotilainen, Sirkku, Hankala,  Mari & Kivikuru, Ulla-Maija (toim.) 1999: Mediakasvatus. Edita, Helsinki. 
  • Mustonen, Anu 2001: Mediapsykologia. WSOY, Helsinki.
  • PEILI – lasten ja nuorten mediakulttuurin lehti.
  • Suoranta, Juha 2003: Kasvatus mediakulttuurissa: mitä kasvattajan tulee tietää. Vastapaino, Tampere.
  • Suoranta, Juha & Ylä-Kotola, Mauri 2000: Mediakasvatus simulaatiokulttuurissa. WSOY, Helsinki.

Aihealueita, jolla on luontevaa käsitellä viestintä- ja mediaosaamista, ovat vuorovaikutus (PS1), psykologinen vaikuttaminen (PS1–PS5), psyykkinen kehitys (PS2), persoonallisuus ja mielenterveys (PS5) sekä kriittinen suhtautuminen psykologian uutisointiin ja tiedotukseen (PS1–PS5).

Tiina-Maria Päivänsalo, Raimo Niemelä ja Leena Salo-Gunst