Ihmisen tiedonkäsittelyn perusteet (PS3)

Perusprosesseja

Kurssin otsikossa puhutaan tiedonkäsittelyn perusteista, tavoitteissa muun muassa kognitiivisista perusprosesseista. Muihin kursseihin verrattuna tällä kurssilla tarkastellaankin ihmisen toimintaa "perustasolla" ikään kuin suurennuslasilla ja lähietäisyydeltä. Kognitiivisilla perusprosesseilla tarkoitetaan lähinnä havaitsemista, tarkkaavaisuutta ja muistia. Kurssilla voidaan käsitellä muitakin kognitiivisia toimintoja soveltuvin osin. Moniulotteisempia kognitiivisen psykologian kysymyksiä kuten käsitteiden muodostumista, ongelmanratkaisua, älykkyyttä ja asiantuntijuutta käsitellään neljännellä kurssilla älykkään toiminnan yhteydessä.

Kognitiivisiin perusprosesseihin liittyviä tärkeitä kysymyksiä ovat esimerkiksi seuraavat:

  • Tietoisuus kognitiivisen toiminnan lähtökohtana
  • Miten vireys vaihtelee? Mikä vaikuttaa vireyteen? Miksi nukutaan?
  • Miten havainnot syntyvät?
  • Mitä on tarkkaavaisuus? Miten tarkkaavaisuus suuntautuu? 
  • Millainen muisti on? Miten ja mitä muistetaan?

Yhteydet aivotutkimukseen

Hermoston rakenteesta ja hermoston toiminnan tärkeimmistä periaatteista luodaan kurssin alkupuolella yleiskuva, joka tarkentuu ja havainnollistuu kurssin muiden aihepiirien opiskelun yhteydessä. Koska tietoa hermoston toiminnasta on tarjolla valtavasti, kurssin kokonaisuuden kannalta on tärkeää, että omaksuttavaksi valitaan psyykkisten ilmiöiden ymmärtämisen kannalta olennaisimpia sisältöjä.

Kurssin muiden aiheiden kohdalla neuropsykologinen aines yhdistyy kognitiivisen psykologian tutkimustietoon. Kognitiivinen psykologia on monessa kohden kehittynyt kiinteässä yhteydessä aivotutkimukseen. Nämä yhteydet voidaan nyt tehdä ymmärrettäviksi aiempaa paremmin. Aihepiirien käsittelyssä voidaan hahmottaa kolme tasoa. Ensimmäisellä tasolla tarkasteltavaa ilmiö määritellään, kuvataan siihen liittyviä havaintoja (jotka voivat olla arkikokemuksia tai deskriptiivistä tieteellistä tietoa) ja keskeisiä käsitteitä. Toisella tasolla hahmotetaan psykologisia periaatteita ja malleja, jotka auttavat ymmärtämään tai selittämään havaittua. Kolmannella tasolla tehdään ymmärrettäväksi, miten tarjotut selitysmallit ovat yhteydessä tarkastellun psyykkisen toiminnan hermostolliseen perustaan.

Vireys ja uni

Opetussuunnitelman perusteissa vireyden säätely ja uni on sijoitettu kolmannelle kurssille. Koska unen tarve on myös tärkeä biologinen motiivi, toisenlaistakin ratkaisua – näiden aiheiden sijoittamista neljännelle kurssille – voitaisiin pitää perusteltuna. Koska unen ja vireyden säätelyn tutkiminen on kiinteästi yhteydessä aivotutkimukseen, niitä on kuitenkin mielekästä käsitellä hermoston toiminnan perusteiden kanssa samassa kurssissa. Myös muuntuneita tietoisuuden tiloja ja psykoaktiivisten aineiden vaikutuksia on luontevaa käsitellä juuri kolmannella kurssilla.

Tiina-Maria Päivänsalo, Raimo Niemelä ja Leena Salo-Gunst | Kuvio: Anniina Mikama |