Toteutuksesta

Kurssin aihepiirejä on luontevaa käsitellä kolmessa osassa. Kurssin punainen lanka muodostuu siitä, että mielen toimintojen välinen vuorovaikutus ja keskinäinen riippuvuus tehdään näkyväksi. Kurssin toteutusta suunniteltaessa on siis hyvä miettiä keinoja, joilla motivaatioon, tunteisiin ja älykkääseen toimintaan liittyvää tietoa voitaisiin yhdistää kokonaisuudeksi ja soveltaa ihmisen toiminnan tarkastelemiseen ja selittämiseen. Tiedon soveltamista voidaan harjoitella esimerkiksi valitsemalla jokin opiskelijoita kiinnostava sovellusalue heti kurssin alussa ja käsittelemällä valittua aihetta toistuvasti kurssin aikana eri näkökulmien antia kooten. Toinen mahdollisuus on varata aikaa lankojen kokoamiseen kurssin lopussa. Opetussuunnitelman perusteet asettavat tavoitteeksi ymmärtää yksilön ja yhteisön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä, joten siihen liittyvät aiheet ovat erityisen sopivia kokoavassa työskentelyssä.

Motivaatio

Motivaation, samoin kuin tunteiden, käsittelyssä joudutaan tekemään rajanvetoa neljännen ja viidennen kurssin välillä. Neljännellä kurssilla luodaan tarkennettua kuvaa tarpeista, motiiveista ja motivaatiosta sekä näiden monitahoisesta säätelystä. Viidennellä kurssilla motivaatiota tarkastellaan persoonallisuuden osana. Neljännelle kurssille soveltuvat erityisen hyvin yksittäisiin motiiveihin ja niiden säätelyyn liittyvät sisällöt. 

Motivaatio-osuuden sisällöt on syytä valita siten, että ne valottavat motivaation yhteyksiä tunneprosesseihin ja kognitiiviseen toimintaan (esim. tavoitteiden asettaminen, suoriutumisodotukset, toimintaympäristöjen valinta ja motivaation ylläpitäminen). Myös muita kuin biologisia motiiveja on syytä käsitellä. Sosiaalisen kontekstin ja sosiaalisen tuen merkitystä motivaation suuntautumisessa ja ylläpitämisessä tehdään entistä paremmin näkyväksi. Erityisen mielenkiintoista tämä on biologisten motiivien kohdalla, jolloin voidaan havaita, miten kulttuuri muokkaa ja säätelee myös kaikille yhteisten perustarpeiden ilmenemistä.

Motivoitumiseen ja motivaation säätelyyn liittyy opiskelijoita kiinnostavia sovellusmahdollisuuksia. Kurssilla voidaan pohtia opiskelumotivaation ylläpitämistä tai vaikkapa tottumuksien muuttamiseen liittyviä kysymyksiä. 

  • käsitteiden tarve, tavoite, motiivi ja motivaatio määritteleminen ja täsmentäminen
  • tietoinen ja tiedostamaton motivaatio
  • biologiset perustarpeet ja niiden säätely
  • muunlaisia motiiveja koskevaa tutkimusta (esim. suoritusmotivaatio)
  • motivaation syntymiseen ja ylläpitoon liittyvää tietoa ja tutkimuksia

Tunteet

Neljännen kurssin sisällöissä tunteita tarkastellaan niiden biologisen perustan, merkityksen, tunneprosessin selittämisen ja yksittäisten tunteiden psykologian näkökulmista. Viidennellä kurssilla tunteita tarkastellaan myös persoonallisuuden ja mielenterveyden näkökulmista.

Tunteet ovat rikas ja kokemuksellisesti helposti tavoitettavaan tarkastelukohteen. Opiskelijoita voi kannustaa havainnoimaan tunneprosessejaan esimerkiksi tunnepäiväkirjan avulla. Tunnearvioiden hermostollisen perustan ymmärtäminen on omiaan tuomaan uusia oivalluksia sekä tunnereaktioista, että aivojen toiminnan tärkeistä periaatteista. Tunteiden yhteydet kognitiivisiin arvioihin ja sisäisiin malleihin luovat luontevia mahdollisuuksia kurssin aihepiirien välisten yhteyksien pohtimiseen. Älykäs toiminta edellyttää myös tunneälyä.

  • emotionaalisen reaktion perustekijät (konteksti, fysiologinen reaktio, kognitiivinen arvio, käyttäytymisen muutokset)
  • tunteiden merkitys ja tunteiden tehtäviä (esimerkiksi evoluutiopsykologian, yksilön sisäistä maailmaa koskevan tiedonhankinnan tai sosiaalisen vuorovaikutuksen näkökulmista) 
  • tunteiden hermostollinen perusta (limbisen järjestelmän ja aivokuoren tehtävät) 
  • tunteet ja kulttuuri; perustunteet, tunteiden ilmaisu, sosiaalisaatio ja tunnekäsikirjoitukset
  • tunneteorioita: tunnetilan viriäminen ja kognitiivinen arviointi 
  • eri tunteisiin liittyvää psykologista tutkimusta

Älykäs toiminta

Kurssin kolmas osa käsittelee ajattelua, ongelmanratkaisua ja päätöksentekoa. Niitä on tutkittu laajasti kognitiivisen psykologian piirissä. Samassa yhteydessä käsitellään tärkeitä korkeatasoisen ajattelun muotoja: älykkyyttä, luovuutta ja asiantuntijuutta. Perinteisesti näitä ilmiöitä on tarkasteltu pitkälti yksilön ominaisuuksina – nyt opetussuunnitelman perusteissa edellytetään myös yhteisön ja kulttuurin merkityksen ymmärtämistä korkeatasoisen kognitiivisen toiminnan mahdollistajina.

  • ajattelun, käsitteiden ja kielen suhde
  • ajattelua, ongelmanratkaisua ja päätöksentekoa koskevia kognitiivisen psykologian tutkimuksia ja perusperiaatteita
  • lykkyyden ja lahjakkuuden rooli taitavassa toiminnassa
  • asiantuntijuuden kehittyminen
  • sosiaalisesti hajautunut kognitio
  • tunteiden ja motivaation merkitys älykkään toiminnan kannalta
Tiina-Maria Päivänsalo, Raimo Niemelä ja Leena Salo-Gunst