Persoonallisuus ja mielenterveys (PS5)

Teemat yhdistyvät

Psykologian viides kurssi on luonteeltaan kokoava ja kattava, se yhdistää kaikkien aikaisempien kurssien teemoja. Persoonallisuuden käsittely nivoo yhteen ihmisyksilön emootiot, motivaation, kognitiot ja psyykkisen kehityksen. Mielenterveyden aihealue koskee koko yksilön persoonallisuutta, hänen kokemusmaailmaansa ja toimintaansa, hänen psyykkistä ja fyysistä hyvinvointiaan sekä sosiaalista vuorovaikutusta.

Persoonallisuuden ja mielenterveyden kysymykset ovat opiskelijalle tärkeitä. Ne ovat myös yhteiskunnallisesti ja kulttuurisesti merkittäviä. Persoonallisuuteen ja mielenterveyteen liittyvä tutkimus ja sen sovellukset käytäntöön koskettavat yksittäisiä ihmisiä, perheitä, koululaitosta, työelämää sekä yhteiskunnan eri tasoilla tehtäviä päätöksiä ja ratkaisuja. Psyykkinen hyvinvointi  heijastaa myönteisen vaikutuksensa kaikkeen inhimilliseen toimintaan. Toisaalta psyykkisen hyvinvoinnin edellytysten puute ja yksittäisten ihmisten mielenterveyden järkkyminen ravisuttavat koko yhteisöä. 

Psyykkinen hyvinvointi

Mielenterveyden aihealueella keskitytään entistäkin selvemmin voimavaroihin, ongelmien ratkaisuihin, myönteisen kehityksen edellytyksiin ja psyykkisen hyvinvoinnin turvaamiseen. Samansuuntaista painotusta, positiivisten mahdollisuuksien avaamista, on näkynyt myös persoonallisuuspsykologian tutkijoiden piirissä. Psykologialla on lukiossa keskeinen asema ja tehtävä mielenterveyden ja psyykkisen hyvinvoinnin käsittelyssä, vaikka mielenterveyden näkökohdat liittyvät koulun muidenkin oppiaineiden sekä aihekokonaisuuksien tavoitteisiin ja toteutukseen. (Ks. Aihekokonaisuus [SISÄINEN LINKKI: Hyvinvointi ja turvallisuus -> http://www.edu.fi/pageLast.asp?path=498,530,1310,30867,28248,28253]).

Biologinen ja sosiokulttuurinen näkökulma

Persoonallisuuden ja mielenterveyden aihealueella psyykkisten, biologisten ja sosiokulttuuristen tekijöiden vuorovaikutuksen tarkastelu on aivan välttämätöntä.

Polttavat kysymykset persoonallisuuden ja mielenterveyden biologisesta perustasta ovat tarkentuneet etenkin genetiikan, solubiologian, fysiologian ja aivotutkimuksen tulosten perusteella. Tutkimukset ovat antaneet täsmätietoa fyysisten tekijöiden vaikutuksista persoonallisuuteen sekä psyykkisiin häiriöihin. On mm. saatu lisätietoa yksilön temperamentin taustalla olevista geneettisistä tekijöistä sekä  psyykkisten sairauksien yhteydestä aivotoimintoihin. Osin tämä on voimistanut joidenkin biotieteiden edustajien  pyrkimystä korostaa persoonallisuuden biologista määräytymistä ja tarvetta palauttaa psyykkiset ongelmat puhtaasti aivofysiologisiksi häiriöiksi. Psykologian kurssilla aihetta on syytä ja myös kiintoisaa käsitellä eri näkökulmista.

Myös sosiokulttuurinen konteksti on tärkeää sekä persoonallisuuden että mielenterveyden ja sen häiriöiden käsittelyssä. Ihmisen persoonallisuuden psykologinen tutkimus on saanut haastajia sosiologian ja sosiaalipsykologian piiristä. He ovat väittäneet psykologian lähestymistapaa niin yksilökeskeiseksi, ettei se riittävästi ota huomioon ihmisen toiminnan tilanne- ja kulttuurisidonnaisuutta. Tämä vastakkainasettelu ja sen jopa kärjistyneet kiistat tuntuvat rikastaneen ainakin psykologian tapaa tarkastella persoonallisuutta. Persoonallisuuspsykologiassa sosiokulttuurinen näkökulma on voimistunut ja vakiintumassa.

Kurssin rajaus uudistuu

Psykologian viides kurssi keskittyy persoonallisuuteen ja mielenterveyteen. Tämä opetussuunnitelman rajaus selkeyttää  viidettä kurssia. Samalla se edellyttää tarkennusta motivaation ja tunteiden sekä älykkyyden käsittelyyn, joka uudessa opetussuunnitelmassa muodostaa itsenäisen kokonaisuuden, kurssin PS4. Kyseiset aihealueet nivoutuvat olennaisesti ihmisen persoonallisuuteen. Kun motivaation, tunteiden ja älykkyyden tutkimuksen peruskäsitteet ja kysymykset ovat jo tuttuja, niitä voidaan keskittyä tarkastelemaan persoonallisuuden ja psyykkisen terveyden näkökulmasta. Tämä mahdollistaa entistä eheämmän ja syvemmän aiheiden käsittelyn.

Tiina-Maria Päivänsalo, Raimo Niemelä ja Leena Salo-Gunst