Toteutuksesta (PS5)

Kurssin aihepiirit kiinnostavat useimpia, ja opiskeluinnostusta on helppo viritellä. Motivaation säilymisen kannalta olennaiseen keskittyminen on nyt erityisen tärkeää, muuten persoonallisuuspsykologian monet yksittäiset teoriat ja käsitteet vaikeuttavat kokonaisuuden hahmottamista ja työskentelyn mielekkyyttä. Kurssin rakenteellinen kehikko tulisi luoda suurten linjausten ja merkittävimpien käsitteiden avulla. Kiinnekohdat opiskelijoiden omaan elämään ja ajankohtaisiin keskusteluihin sekä tapahtumiin lisäävät ilmiöiden ymmärtämistä ja tiedon soveltamisen taitoja.

Toimiva toteuttamisen ratkaisu voi olla se, että yhteisten kurssitavoitteiden lisäksi kukin määrittelee yksilölliset tavoitteensa ja opiskelussa itsenäisen työskentelyn osuutta opiskelussa lisätään ja tuetaan.

Mitä on persoonallisuus?

Persoonallisuuden käsite on laaja-alainen ja monimerkityksinen sekä osittain päällekkäinen muiden käsitteiden kanssa. Laajimmillaan persoonallisuus lähestyy psyyke-käsitettä, jolloin persoonallisuuden tutkimus tavallaan kattaa koko psykologian. Persoonallisuuspsykologiassa  sen keskeisimmät käsitteet saavat erilaisia painotuksia tutkimussuunnan ja tarkastelukulman mukaan. Persoonallisuutta yleisesti luonnehdittaessa on olennaista korostaa

  • psyykkisten toimintojen ja rakenteiden kokonaisuutta. Motiivit, tunteet, ajattelu ja muut kognitiiviset toiminnot muodostavat kokonaisjärjestelmän. Persoonallisuuden kokonaisrakenne muodostuu osatekijöistä, joita voidaan jaotella eri tavoin.
  • yksilön persoonallisuuden ainutkertaisuutta.
  • ihmisen suhdetta itseensä, hänen minäkokemustaan.

Persoonallisuuden ja sille läheisten käsitteiden (minä/minuus, identiteetti, minäkäsitys) avaamiseksi voidaan aluksi selvittää käsitteiden arkikäyttöä ja edetä täsmällisempiin määrittelyihin kysymysten avulla: kuka olen, keihin kuulun (identiteetti); kuka tuntee, kuka ajattelee (minä); millainen olen (minäkäsitys)?   

PS4-kurssilla valotettiin motiivien, tunteiden ja ajattelutoimintojen keskinäistä vuorovaikutusta ja riippuvuutta toiminnassa. Persoonallisuuskurssilla näitä tarkastellaan uusista näkökulmista ja entistä laajemman kokonaisuuden osana:

  • Motivaatio, tunteet ja älykkyys persoonallisuuden osana
  • Motiivit ja tunteet – persoonallisuuden dynamiikka
  • Persoonallisuuden tietorakenteet ja kognitiiviset prosessit
  • Motivaation, tunteiden ja kognitioiden merkitys minuuden ja identiteetin rakentumisessa
  • Persoonallisuusteorioiden erilaiset painotukset

Näkökulmia persoonallisuuteen

Näkökulmia persoonallisuuteen voidaan avata esimerkiksi persoonallisuutta koskevien suurten peruskysymysten avulla. Nämä kysymykset nousevat esiin tarkasteltiinpa sitten persoonallisuuden määrittelyjä, tutkimusta, teorioita tai sovelluksia. Kysymykset ovat tavallaan koko psykologiaa ja ihmiskuvaa koskevia ratkaisemattomia perusongelmia, joihin ei löydy yksinkertaisia vastauksia. Psykologian muilla kursseilla useita näitä toisiinsa liittyviä kysymyksiä on ainakin sivuttu. Psykologian viidennellä kurssilla niitä on hyvä ottaa tarkastelun näkökulmiksi. Peruskysymyksistä käsin voidaan käsitellä myös kysymyksiä persoonallisuuden biologisesta perustasta ja sosiokulttuurisesta kontekstista. Yksin näiden peruskysymysten varaan koko kurssin rakennekehikkoa tuskin kannattaa rakentaa.

  • Mitä yleistä ja mitä yksilöllistä persoonallisuudessa on?
  • Missä määrin ihminen ohjautuu sisältä ja toisaalta ulkoa?
  • Mikä merkitys on biologisilla ja sosiokulttuurisilla tekijöillä?
  • Määräytyvätkö ihmisen toiminnat menneisyydestä, nykyhetkestä vai tulevaisuudesta?
  • Mikä persoonallisuudessa on pysyvää, mikä muuttuvaa?
  • Mikä merkitys on tietoisella ja tiedostamattomalla?

Kurssin rakentaminen psykologian eri koulukuntien ja suuntausten esittelyn pohjalta on tuttua kaikille opettajille. Tämä lähestymistapa on perusteltavissa mm. sillä, että se avaa näkymiä psykologian kehitykseen tieteenä, kuuluu psykologian yleissivistykseen ja mahdollistaa psykologisten ilmiöiden ja niiden tutkimisen sekä myös mielenterveyskysymysten monipuolisen tarkastelun. Vakiintuneesta koulukuntanäkökulmasta on myös olemassa paljon käyttökelpoista opetusmateriaalia. Painavin vasta-argumentti on se, että koulukuntalähtöinen tarkastelu näyttää uudessa persoonallisuuspsykologiassa väistyneen.

Psykologiatieteessä kiinnostus persoonallisuuspsykologiaan on kasvanut ja tutkimuksen alue on laajentunut eri suuntiin. Psykologian suuntauksia on persoonallisuuskurssilla tarpeen ja välttämätöntä käsitellä, mutta tarkastelun koko kehikkoa ei voi sommitella oulukuntien perustalta. Aihealueen teorioiden ja tutkimuksen painotuksia on tarkistettava ja muutettava.

Persoonallisuuden tutkiminen

Persoonallisuuden tutkimuksesta kannattaa kurssin kuluessa valita erityyppisiä esimerkkejä. Edustavia näytteitä on olemassa määrällisistä ja laadullisista menetelmistä, erityyppisestä testaamisesta, piirretutkimuksista, projektiivisista tekniikoista, kokeista, haastatteluista ja narratiivisista menetelmistä.

Viidennellä kurssilla voi olla paikallaan myös systemaattisesti tarkastella psykologisen tutkimuksen menetelmiä ja pohtia niillä saadun tiedon luonnetta. Ainakin on hyvä käsitellä persoonallisuuden testaamisen ja henkilöarvioinnin problematiikkaa, menetelmien luotettavuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä eettisiä kysymyksiä esimerkiksi henkilövalintojen, koulutukseen ohjaamisen ja muun sovellustyön kannalta.

Mielenterveys

Psykologian opetus tukee ja edistää mielenterveyttä ja on osa yleistä mielenterveystyötä. Mielenterveystyön korjaava toiminta ja psyykkisten häiriöiden parantaminen eivät ole psykologian opetuksen tehtävä. Psyykkisten häiriöiden diagnostiikka ja ammatillinen hoito kuuluvat  psykologien, psykiatrien ja muiden siihen erityiskoulutuksen saaneiden toimialaan.

Mielenterveys on psykologian opetuksessa vakiintunut peruskäsite, joka yhdistyy psykologian keskeiseen kohteeseen, ihmismieleen. Aihealueen tutkimuksessa ja siihen liittyvässä muussa toiminnassa on käyttöön tullut monia uusia käsitteitä. Psykologiassa mielenterveyttä luonnehtivia ja siihen liittyviä ilmaisuja ovat mm. psyykkinen hyvinvointi, psyykkinen toimintakyky, elämän hallinta ja elämisen laatu. Uudet käsitteet kuvaavat alueen laajuutta ja monipuolisuutta. Ne myös osaltaan auttavat pitämään aiheen tuoreena, niin että käsitteet eivät latistu eikä mielenterveysaihe turruta. Opetuksessa eri käsitteitä voidaan käyttää mielenterveysaiheen avaamisessa ja sen liittämisessä psykologian muihin aihepiireihin sekä ajankohtaiseen keskusteluun. Aiheeseen  liittyvää materiaalia ja linkkejä on mm. Suomen Mielenterveysseuran verkkosivuilla.

Mielenterveysteema toimii kaikkien psykologian kurssien yhdistäjänä. Viidennellä kurssilla mielenterveys voidaan ottaa tarkastelun keskiöön ja koota eri kurssien teemoja. Siinä voidaan edetä kysymällä, miten teema liittyy mielenterveyteen, psyykkisten häiriöiden syntymiseen, ilmenemiseen ja hoitoon tai miten mielenterveyden edistämiseen.

Persoonallisuus ja mielenterveys -kurssilla perehdytään psyykkisen terveyden ja sen häiriöiden tutkimisen menetelmiin, mielenterveyshäiriöiden diagnosointiin ja ryhmittelyyn sekä häiriöiden hoitoon, erityisesti hoidon psykoterapeuttisiin menetelmiin. Käsittelyn ohjenuorina tulee olla mielenterveyttä tukeva näkökulma, mielekkyys opiskelijoiden oman elämäntilanteen ja kouluyhteisön kannalta sekä teeman kiinnittyminen muuhun psykologian opetukseen.

Tiina-Maria Päivänsalo, Raimo Niemelä ja Leena Salo-Gunst