Ihmisen tiedonkäsittelyn perusteet (PS3)

Opettajan muistiinpanot kurssista 3
Sivulta löytyvät uskonnon ja psykologian lehtorin Jyrki Rossin uuden opetussuunnitelman mukaiset muistiinpanot kurssista PS3. Muistiinpanoja voi käyttää kurssin kertaamiseen, pohjina omille muistiinpanoille tai opiskelijat voivat niiden avulla itsenäisesti kerrata kurssilla esille tulleita asioita.
- Jyrki Rossin viralliset kotisivut

Kirsi Heikkisen artikkeli Väärä tieto on vaikea kumota. Julkaistu Tiede-lehdessä 6/2005
Artikkelissa kerrotaan mm. psykologian professori Stephan Lewandowskyn tutkimuksesta, jossa selvitettiin, mitä ihmiset muistavat Irakin sodan tapahtumista. Tutkimus julkaistiin Psychological Science -lehdessä ja se osoittaa, että uskomme sitkeästi lukemaamme tai kuulemaamme tietoon, vaikka se myöhemmin todettaisiin virheelliseksi. Syiksi ilmiölle esitetään ihmisen tiedonkäsittelyä, arvoja ja asenteita. Artikkeli sopii hyvin havainnollistamaan kognitiivisista prosesseista etenkin sisäisten mallien vaikutusta tarkkaavaisuuden suuntaamiseen ja tiedon tallentamiseen säilömuistiin. Artikkelin voi antaa opiskelijoille luettavaksi tai opettaja voi poimia artikkelista ajankohtaisia esimerkkejä omaan opetukseensa.
- Tiede

Risto Selinin artikkeli Ilman tuntoa et pärjäisi. Julkaistu Tiede-lehdessä 2/2003
Artikkelissa osoitetaan esimerkkien kautta, miten tärkeä tuntoaisti on ihmisen toiminnan kannalta ja mihin kaikkeen tuntoaistia tarvitaan. Artikkelissa tulee esille myös tuntoaistin hermostollinen perusta. Artikkeli tuo tarvittavaa vastapainoa näköaistin käsittelylle, joka yleensä havaintoja opetettaessa ylikorostuu. Opettaja voi poimia artikkelista esimerkkejä omaan opetukseensa.
- Tiede

Viivi & Wagner -sarjakuva hajuista
Humoristisen sarjakuvan kautta voidaan tarkastella hajuaistin roolia ihmisen tiedon vastaanotossa ja hajumuistojen pysyvyyttä.
- HS.fi

Heljä Walasmiehen artikkeli Oudosti tuttua, miksi? Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2005
Artikkelissa on tietoa déja-vu -ilmiöstä, ilmiön yleisyydestä ja sen syistä. Artikkelin voi antaa opiskelijoille luettavaksi käsiteltäessä muistin yhteydessä unohtamista.
- Tiede

Petri Riikosen artikkeli Koko viittoo luovasti. Julkaistu Tiede-lehdessä 2/2002
Artikkelissa haastatellaan kuuluisaa Koko-gorillan tutkijaa psykologi Francine Pattersonia. Patterson kertoo Kokon kyvystä oppia viittomakieltä ja keksiä omia viittomia. Artikkeli kertoo myös gorillojen mielestä, esim. asenteista ja tunteiden säätelystä ja siitä, mikä motivoi gorilloja oppimaan ja käyttämään viittomia.
- Tiede

Tuula Kinnarisen artikkeli Oppia uni kaikki. Julkaistu Tiede-lehden numerossa 3/2002
Artikkelissa kerrotaan psykiatrian professori Robert Stickgoldin kokeellisista tutkimuksista, joissa hän tutki unen vaikutusta oppimiseen ja kognitiivisen aivotutkimuksen professorin Matthew Willsonin ja fysiologian professorin Michael Strykerin tutkimuksista, jotka osoittavat hidasaaltounen tärkeyden oppimisen kannalta. Näiden mielenkiintoisten tutkimusten kautta osoitetaan, miten muistijälkien lujittumiseen tarvitaan kaikkia univaiheita nukahtamisesta aamuyön viimeisiin unikuviin. Artikkeli sopii syventäväksi tekstiksi unien käsittelyn yhteyteen.
- Tiede

Jukka Ruukin artikkeli Uni kunniaan. Julkaistu Tiede-lehdessä 2/2001
Artikkelissa kerrotaan suomalaisten, etenkin nuorten nukkumistottumuksista ja esitetään tutkimuksiin perustuvaa tietoa univajeen vaikutuksesta elimistön toimintaan (immuniteettijärjestelmään, hormonitoimintaan ja aineenvaihduntaan), muistin toimintaan ja luovuuteen. Artikkeli sopii syventäväksi tekstiksi unien käsittelyn yhteyteen.
- Tiede

Hannu Lauerman artikkeli Hypnoosista tuli poliisin ja lääkärin työkalu. Julkaistu Tiede-lehdessä 6/2002
Tutkimuksiin perustuvaa tietoa hypnoosista ja sen sovellutuksista. Artikkelissa kerrotaan mm. hypnoosista tietoisuuden tilana, miten hypnoosia on PET -kuvauksella tutkittu, mihin hypnoosia sovelletaan ja hypnoosin vaarasta synnyttää valemuistoja. Sivulla esitellään myös yhdeksän väärää luuloa hypnoosista. Artikkelia voidaan käyttää täydentävänä aineistona käsitellessä muuntuneita tietoisuuden tiloja.
- Tiede

Päihteet ja aivot
Päihteet ja aivot -animaatio havainnollistaa erinomaisesti aivojen normaalia toimintaa ja sitä kuinka eri päihteet vaikuttavat aivojen välittäjäaineiden kautta käyttäjän tuntemuksiin ja toimintaan. Animaatioissa kuvataan yksityiskohtaisesti alkoholin, nikotiinin, kannabiksen, kokaiinin, heroiinin, ekstaasin ja amfetamiinin vaikutuksia. Animaatiota voidaan tarkastella opiskelijoiden kanssa yhdessä videotykin välityksellä tai opiskelijat voivat tutustua animaatioon myös itsenäisesti. Aineistoa voi hyvin käyttää myös ryhmätyönä, jossa jokainen ryhmä keskittyy tarkastelemaan tietyn päihteen vaikutusta aivoihin.
- Päihdelinkki

Jukka Ruukin artikkeli PET on ikkuna aivoihin. Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2001
Lyhyessä ja ytimekkäässä artikkelissa kuvataan positroniemissiotomografiaa, sitä mitä kuvauksessa tapahtuu, mitä kuvauksella saadaan selville, mihin kuvausta käytetään sekä kuvauksen etuja ja puutteita. Artikkeli syventää oppikirjan tietoja PET -kuvauksesta.
- Tiede

Päivi Parhi-Riikolan artikkeli Testissä toimittajan aivot. Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2003
Yksityiskohtaista tietoa siitä, mitä fMRI kuvauksessa käytännössä tapahtuu. Opiskelijoita voi pyytää artikkelin pohjalta selvittämään fMRI:n ja MRI:n erot, jotka tulevat artikkelissa hyvin esille.
- Tiede

Laura Paljakka