Olympialaisiin osallistuminen

Kansainvälisiin matematiikkaolympialaisiin osallistuu nykyään noin 100 maata; väestöllisesti ne edustavat noin 85 % maapallon väkiluvusta. Kukin osallistujamaa saa lähettää kilpailuun enintään kuusi osallistujaa, kansainvälisen tuomariston jäsenenä toimivan joukkueenjohtajan sekä matkanjohtajana ja joukkueenjohtajan avustajana toimivan varajohtajan. Järjestäjämaa vastaa näiden kaikista kuluista kilpailun aikana. Osallistujien on oltava alle 20-vuotiaita koululaisia tai välittömästi ennen olympialaisia toisen asteen koulun päättäneitä.

Tuomaristo valitsee kilpailutehtävät välittömästi ennen kilpailua osallistujamaiden ehdottamien ja asiantuntijaraadin esivalitsemien tehtävien joukosta. Tuomaristo kääntää tehtävät kunkin osallistujan äidinkielelle (eri kieliversioita on yli 50). Kilpailu pidetään kahtena päivänä. Kumpanakin päivänä vastausaikaa on 4,5 tuntia. Tehtäviä on yhteensä kuusi, kolme kumpanakin päivänä. Tehtävien aihealueet ovat algebra, kombinatoriikka, geometria ja lukuteoria. Kuusi tehtävää jakautuvat näille alueille vaihtelevasti, mutta tavallista on, että kaksi tehtävää käsittelee geometriaa. Tehtävien vaikeustaso pyritään porrastamaan niin, että kumpanakin kilpailupäivänä yksi tehtävä olisi helpommin avautuva ja yksi todella vaativa.

Kilpailijoiden suoritukset valokopioidaan, jonka jälkeen kunkin maan joukkueenjohtaja ja varajohtaja esiarvioivat joukkueensa suoritukset. Sen jälkeen kaikki suoritukset käsitellään kokouksissa, joissa järjestäjän asettamat matemaatikot, koordinaattorit, keskustelevat suorituksista kunkin joukkueen johtajien kanssa ja pyrkivät yhdenmukaistamaan arvostelun. Mikäli tässä ei onnistuta, päätösvalta siirtyy kaikkien joukkueenjohtajien muodostamalle tuomaristolle. Kunkin tehtävän kohdalla käytetään arvosteluasteikkoa 0–7, joten maksimipistemäärä on 42. Matematiikkaolympialaiset on yksilökilpailu, mutta kun useimmat joukkueet ovat samankokoisia, on tapana laskea maiden yhteispisteet ja asettaa maat paremmuusjärjestykseen. – Arvostelun koordinointiprosessi kestää kolmisen päivää; kilpailijoille järjestetään tuona aikana muuta, yleensä ei-matemaattista ohjelmaa.

Matematiikkaolympialisten palkitsemistapa on kannustava. Puolet kilpailijoista palkitaan mitalilla niin, että mitalinsaajien paras kuudennes saa kultamitalin, seuraava kolmannes hopeamitalin ja jäljelle jäävä puolikas pronssimitalin. Lisäksi vuodesta 1988 alkaen jokainen kilpailija, joka ei saa mitalia, mutta on ratkaissut ainakin yhden tehtävän täysin pistein, saa kunniamaininnan. Palkinnot jaetaan juhlallisessa päättäjäistilaisuudessa, jossa jakajana on usein jokin järjestäjämaan merkkihenkilö. (Esimerkiksi vuosien 2003 ja 2008 olympialaisissa Japanissa ja Espanjassa kultamitaleja jakoi maan kruununprinssi.)