Miten löytyy lähtötaso?

(Kouluskaalan rivin valinta)

  • Mitä tasoja suunniteltava oppimäärä tai kurssi kattaa? Mistä lähdetään ja mihin tähdätään?
  • Miten yhtenäisesti opiskelijat sijoittuvat tasoille?

Opetussuunnitelmien  perusteissa  tasokuvaukset on  sijoitettu nk. nivelkohtiin, joita ovat perusopetuksen luokkien 6 ja 9 päättövaihe ja lukiossa  kunkin oppimäärän päättövaihe. Perusopetuksessa kouluskaalan avulla määritellään hyvän osaamisen kriteerit. Tällä tarkoitetaan sitä tieto- ja taitotasoa, joka on edellytyksenä arvosanalle kahdeksan (8).  Lukion opetussuunnitelman perusteissa ei määritellä hyvän osaamisen kriteereitä, vaan kouluskaalan avulla määritellään kunkin oppimäärän tavoitteet.

Nivelkohtia varten kirjatut kuvaukset ovat avuksi myös kolmea vuotta lyhyempien aikajaksojen suunnittelussa. Kouluskaalan kokonaisuudesta yksittäinen opettaja tarvitsee kaikista kymmenestä portaasta kerrallaan yleensä vain 2-3 riviä yhtä opetusryhmää ja 2-5 riviä yhtä kouluastetta kohden. A1-tasoilla eteneminen on lukiossa nopeampaa kuin perusasteella, mutta kouluskaalan B-tasolla kunkin askelman saavuttaminen vaatii lukiossakin useita kursseja.

Perusopetuksen hyvän osaamisen kriteerit auttavat lukion opettajaa saamaan käsityksen lukion aloittavien opiskelijoiden kielitaidosta. Niinpä lukion opettajankin on hyvä tutustua perusopetuksen päättövaiheen hyvän osaamisen kriteereihin. Kielitaidon tason tunnistaminen arvosanasta tosin muuttuu haasteellisemmaksi etäännyttäessä hyvän osaamisen tasosta alaspäin tai ylöspäin. Todistusarvosanastahan ei ilmene, mistä kielitaidon puutteista ovat aiheuttaneet kahdeksikkoa alemmat arvosanat tai mistä kriteerikuvausten ylityksistä on ansaittu kiitettävät ja erinomaiset arvosanat.

Lähtötason määritystä auttaa, jos opiskelijalla on lukioon tullessaan kielisalkku, jonne hän on tallentanut ja kommentoinut näytteitä taidoistaan eri kielissä. Kielisalkkuun kuuluu myös kertomus opiskelijan kokemuksista eri kielten parissa.

Alkavien kielten lähtötason määritys on yksinkertaista, jos alin kouluskaalan taso, A1.1, taso on todella saavuttamatta. On kuitenkin syytä tarkistaa, missä määrin alimman kuvaustason kriteerit jo täyttyvät aloittavassa opetusryhmässä, jossa todellisten vasta-alkajien lisäksi saattaa olla niitä, jotka ovat aloittaneet samaa kieltä jo perusopetuksen yläluokilla tai muulla tavoin harrastaneet kyseistä kieltä ennen lukioaikaa. Tällöin ei aloiteta ”nollatasolta”, vaan voidaan erilaisin kehitysvaiheeseen sopivin tavoin diagnosoida, josko ja missä määrin aloittava ryhmä jo ”Ymmärtää erittäin rajallisen määrän tavallisimpia sanoja ja fraaseja arkisissa yhteyksissä”, ”Osaa vastata itseään koskeviin yksinkertaisiin kysymyksiin lyhyin lausein”, ”Tunnistaa vähäisen määrän tuttuja sanoja ja lyhyitä fraaseja ja osaa yhdistää niitä kuviin” tai ”Osaa kirjoittaa joitakin tuttuja sanoja ja fraaseja”. Lähtötason vaihdellessa opetus- ja opiskelupanostus suunnataan vaillinaisesti hallittujen toimintojen tai laatupiirteiden koulimiseen.

Teksti: Raili Hildén, 2004