Miten päästään tasolta toiselle?

On huolehdittava siitä, että kielten eri oppimäärät suunnitellaan siten, että opiskelijalla on mahdollisuus oppimäärän pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit suoritettuaan saavuttaa ko. oppimäärälle asetetut tavoitteet.

Tavoitteita kohti matkataan yhdessä opettajan ohjauksessa ja oikeantasoiset oppimateriaalit ja opiskelijoiden ja opettajan löytämät autenttiset materiaalit (tekstit ja kuvat) ovat apuna tavoitteiksi valittujen taitojen harjoittelussa. Taitotasojen tunnistaminen on tärkeä taito opettajalle (ja vähin erin siihen harjaantuvat opiskelijatkin) oikeantasoisten oppimateriaalien valitsemiseksi myös autenttisista lähteistä (verkko, televisio, lehdet, kirjallisuus). Oppimateriaalit ja niihin liittyvät arviointiaineistot varustetaan yhä useammin taitotasosuosituksin tai määrittelyin, joiden perusteella sekä opettajan että opiskelijoiden on helppo valita sopivat tehtävät.

Lukiossa opettajien keskinäisen yhteistyön merkitys korostuu, kun opetusta on suunniteltava eri opettajien pitämien kurssien välisenä jatkumona. Vaikka opiskelijat ovat kypsempiä kuin peruskouluikäiset, ei lukiossakaan kieliopintojen eheytystä ja kokonaiskuvan muodostumista voi jättää yksinomaan opiskelijoiden vastuulle. Opettajien tulee suunnitella koulukohtaiset opetussuunnitelmat siten, että sekä opettajien että oppilaiden on niistä helppo hahmottaa, mikä kussakin kurssissa on ydinainesta, joka on hallittava ennen kuin on edellytyksiä jatkaa eteenpäin. Näiden kuvausten tulee olla niin läpinäkyvät, että kaikki osapuolet (myös oppilaiden huoltajat) kykenevät ymmärtämään, millä perustein kurssiarvosana on sellainen kuin on. Tähän kouluskaala tarjoaa toimivan työvälineen. Sen tiiviitä kuvauksia voidaan koulukohtaisesti avata ja tulkita koulun omin vahvuusaluein liittämällä mukaan esimerkiksi ystävyyskoulutoimintaa tai koulun vakiintuneita työmuotoja kuten juhlia, tapahtumia tai julkaisuja.

Teksti: Raili Hildén, 2004