Venäjän kieli ylioppilastutkinnossa

 

Koetyypeistä

Venäjän kielessä voi suorittaa pitkän tai lyhyen oppimäärän kokeen. Kokeisiin sisältyy kuullunymmärtämisosa ja kirjallinen osa, jotka suoritetaan eri koepäivinä. Kokeet laaditaanpakollisten ja syventävien kurssien pohjalta. Sekä pitkään että lyhyeen oppimäärään sisältyy voimassaolevan tuntijaon mukaan kahdeksan pakollista ja/tai syventävää kurssia.

Pääsääntöisesti pitkän oppimäärän kokeen valitsevat ne, jotka ovat opiskelleet pitkän vieraan kielen eli A-oppimäärän, joka alkaa yleensä peruskoulun kolmannella tai viidennellä luokalla. Lyhyen oppimäärän kokeen valitsevat yleensä ne, jotka ovat opiskelleet peruskoulun viimeisillä luokilla tai lukiossa alkavan lyhyen eli B-oppimäärän. On myös mahdollista kirjoittaa lyhyen oppimäärän koe, vaikka olisikin opiskellut pitkän oppimäärän, ja päinvastoin. Kuitenkin jokaisen kokelaan tutkintoon tulee sisältyä jokin pitkän oppimäärän koe. Kokeen laajuutta pohdittaessa kannattaa pitää mielessä, että useat korkeakoulut antavat uusia opiskelijoita valitessaan selvästi enemmän alkupisteitä pitkän oppimäärän kokeesta kuin lyhyen oppimäärän kokeesta. Jokaisen kokelaan tulee myös tietää, että kannattaa kirjoittaa mahdollisimman monta ainetta, koska alkupisteitä annetaan monilla aloilla myös sellaisista aineista, jotka eivät suoranaisesti liity ko. alaan.

Koetehtävistä

Venäjän ylioppilaskokeet noudattelevat tehtävätyypeiltään muiden vieraiden kielten kokeita. Lyhyen oppimäärän kokeessa kirjoitelma tosin painottuu hiukan vähemmän kuin muissa kielissä. Viime vuosina on valittavana ollut myös kirjoitelma-aiheita, joissa on aikaisempaa yksityiskohtaisempi ohjaus. Tämä parantaa arvioinnin luotettavuutta ja antaa myös suuremmat mahdollisuudet painottaa kokeessa oppimäärään kuuluvia keskeisiä sisältöjä. Venäjän kokeet ovatkin osoittautuneet jälkitutkimuksissa erittäin korkeatasoisiksi: niiden reliabiliteetti- eli luotettavuuskertoimet ovat useasti olleet jopa korkeampia kuin 0.90.

Syntyperäiset kielenpuhujat

Myös arvioinnissa noudatetaan pääosin samaa linjaa kuin muiden kielten arvioinnissa. Poikkeamaa on kuitenkin viime vuosina ollut arvosanajakauman prosenttiosuuksissa: etenkin pitkän oppimäärän kokeessa laudatur-arvosanojen lukumäärä on ollut selvästi korkeampi kuin muissa kielissä. Tämä johtuu siitä, että kokeeseen on osallistunut syntyperäisiä venäjän kielen puhujia. Pisterajoista päätettäessä on tästä syystä pyritty huolehtimaan siitä, että muut kuin venäjää äidinkielenään puhuvat ovat saaneet eri arvosanoja samassa suhteessa kuin kokelaat muissakin kielissä.

Tarkempaa tietoa ylioppilastutkinnosta, kielikokeista ja toisen kotimaisen kielen kokeen korvaamisesta löytyy Ylioppilastutkintolautakunnan kotisivulta.

Tilastotietoja osallistujien määristä

1800-luku:

 

vuosi
yo-kokeeseen osallistui
näistä venäjän yo-kokeeseen osallistui
1817 
1829 
1845
1859
1864   
1868
97
100
85
82
109
178
54
72
49
71
40 (19 hyväksyttiin)
38 (25 hyväksyttiin)

 1900-luvun jälkipuoli:

vuosi¹
pitkän oppimäärän
kokeeseen osallistui²/
ilmoittautui
lyhyen oppimäärän
kokeeseen osallistui²/
ilmoittautui
1963
1966
1969
1970
1971
1972
1973
1974
1975
1976
1977
1978
1979
1980
1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
14²
26²
27²
25²
33²
29
56
53
46
65
63
56
102
61
67
66
91
60
96
156
218
216
184
156
139
131
172
144
154
217
268
271
263
210
193

36²
151²
183²
201²
547
751
997
1507
1969
1830
1858
1814
2085
1965
1985
2057
2072
1277
1333
1247
1133
1077
1027
1157
1097
1079
852
603
439
663
741
764
834
884

¹ Vuosiluku on merkitty kalenterivuoden, ei lukuvuoden mukaan.
² Luku tarkoittaa kokeeseen osallistuneiden määrää. Osallistuneiden lukumäärä on aina hiukan alhaisempi kuin ilmoittautuneiden. Useimpien vuosien osalta on tiedossa vain ilmoittautuneiden lukumäärä.