Ortodoksinen uskonto

Yleisiä näkökohtia opetussuunnitelman suunnitteluun

Ortodoksisen uskonnon pakolliset kurssit

  1. Ortodoksinen maailma UO1
  2. Uskonoppi ja etiikka UO2
  3. Raamattutieto UO3

    ja syventävät kurssit
  4. Uskontojen maailmat UO4
  5. Ortodoksinen uskonto UO5

Opetussuunnitelmaa valmistelevan työryhmän tavoitteena oli muotoilla kurssien sisällöt ja tavoitteet niin, että ne olisivat selkeitä ja toteuttamiskelpoisia sekä tekisivät oikeutta teologian monitieteellisille näkökulmille.

Lukion opetussuunnitelman perusteet on luonteeltaan normatiivinen asiakirja.

  • kurssien nimiä tai numerointia ei saa muuttaa
  • kurssien tavoitteita ja sisältöjä ei voi vaihtaa eri kurssien kesken
  • kurssien tavoitteita ja sisältöjä ei voi poistaa
  • kurssien tavoitteita ja sisältöjä voi lisätä, jos ne sopivat kurssiaikatauluun
  • lähtökohtaisesti jokainen osallistuu oman uskontonsa opetukseen
  • enemmistön uskonnon opetukseen saavat kaikki halutessaan osallistua
  • syventäviä kursseja opiskelija voi valita ristiin UE:n, UO:n ja ET:n välillä
  • pakollisten ja syventävien kurssien lisäksi voidaan tarjota koulukohtaisia syventäviä ja soveltavia kursseja

Aihekokonaisuudet

Uudessa opetussuunnitelmassa on kuusi valtakunnallista aihekokonaisuutta:

  1. aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys
  2. hyvinvointi ja turvallisuus
  3. kestävä kehitys
  4. kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus
  5. teknologia ja yhteiskunta
  6. viestintä ja mediaosaaminen

Näiden tulee näkyä kaikissa lukiossa opiskeltavissa aineissa. Jokaisen aihekokonaisuuden ei välttämättä tarvitse toteutua jokaisella kurssilla.
Ideoita, miten aihekokonaisuuksia voi luontevasti kytkeä uskonnon opetukseen esitellään kurssikohtaisesti.

Yhteistyö eri aineiden kesken

Valtakunnallisten aihekokonaisuuksien yhtenä tavoitteena on rohkaista tiiviimpään aineiden väliseen yhteistyöhön. Tämä on myös tarkoituksenmukaista ainereaali-uudistuksenkin näkökulmasta. Erityisesti soveltavia kursseja suunniteltaessa kannattaa miettiä, voisiko yhteistyökumppania löytää jostakin toisesta aineesta ja suunnitella kahta tai useampaa ainetta hyödyntävän kurssin. Hyvän yhteistyökumppanin voi löytää esimerkiksi historian, kuvaamataidon ja ortodoksisen uskonnon opettajasta, joiden kanssa voi suunnitella ja toteuttaa vaikkapa Bysantin kulttuurihistorian kurssin. Yhteistyökurssien työnjaosta on hyvä sopia tarkasti eri aineiden opettajien kesken.

Koulukohtaiset painotukset

Koulukohtaista opetussuunnitelmaa laadittaessa kannattaa ehdottomasti miettiä, miten koulukohtaiset painotukset näkyvät myös uskonnon opetuksessa. Esimerkiksi matematiikkapainotteisessa lukiossa voi miettiä tilastomatematiikan hyödyntämistä Barrettin tilastojen analyysissä. Kuvataidepainotteisessa lukiossa on monia mahdollisuuksia hyödyntää uskonnollisesta tematiikasta ammentavaa taidetta. Musiikkilukioissa esimerkkejä uskonnon ja musiikin kytköksistä löytyy niin eri aikakausilta kuin eri kulttuureistakin.

Mitä koulun opetussuunnitelmassa tulisi olla?

Koulun ainekohtainen opetussuunnitelma voi rakentua vaikkapa seuraavasti:

Uskonnon opetuksen yleiset tavoitteet ja tehtävät

  • Mitä opiskelulla tavoitellaan?
  • Mihin opiskelun arviointi kohdistuu?
  • Miten koulun omat painotukset toteutuvat uskonnon opetuksessa?
  • Millainen oppimiskäsitys on taustalla ja miten se näkyy uskonnon opetuksessa?
  • Suositus kurssien suoritusjärjestyksestä, informaatio koulukohtaisten kurssien tarjonnasta esimerkiksi: kurssia tarjotaan vuorovuosin vaihdellen toisen kurssin kanssa.
  • Mitä uskonnon kursseja ja millä edellytyksellä voi suorittaa itsenäisesti?

    Pakolliset kurssit
    UO1 Ortodoksinen maailma
  • tavoitteet
  • sisällöt
  • opetusmenetelmät ja arviointi

    jne. kursseittain samaa mallia hyödyntäen.

Kursseittain on hyvä kuvata minkä tyyppisiä opiskelumenetelmiä käytetään ja painottuuko kurssilla tietyntyyppiset menetelmät. Arviointi kannattaa kytkeä sekä uskonnon opetuksen yleisiin tavoitteisiin että kyseisen kurssin tavoitteisiin ja työmenetelmiin. Arvioinnin lähtökohdaksi voi ottaa sen, mitä suorituksia kurssin aikana vaaditaan. Sen jälkeen voi tarkemmin kuvata mitä arvioinnilla pyritään mittaamaan. Katsomuksellisten ajattelutaitojen kehittyminen on kunnianhimoinen tavoite niin opiskelijalle kuin opettajallekin.