Ortodoksinen maailma (UO1)

Tavoitteet

 Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee kirkon synnyn ja kehityksen sekä kirkon nykyisyyttä muovanneet tekijät ymmärtää oman kirkkonsa muotoutumisen historian kulussa tuntee ortodoksisia paikalliskirkkoja sekä niiden historiallista ja kulttuurista merkitystä näkee oman uskonnollisen perinteensä osana historiallista ketjua. 

Keskeiset sisällöt

  • varhaiskirkko Bysantin aika – oppi ja hallinto
  • määräytyvät idän ja lännen kirkon ero
  • idän kirkon kehitys
  • Venäjän kirkko ja muut ortodoksiset paikalliskirkot
  • orientaaliset kirkot
  • lännen kirkot

Ortodoksisen uskonnon lukion kurssien suunnittelussa haluttiin järkeistää perusopetuksen ylimpien luokkien ja lukion opetussisältöjen keskinäinen suhde. Haluttiin välttää tilanne, jossa peruskoulun vuoroluvun vuoksi 9-luokan viimeinen kurssi olisi opiskelijalle yleinen kirkkohistoria ja lukioon siirryttäessä kurssi UO1 olisi – yleinen kirkkohistoria. Suomen kirkkohistoria painotettiin perusopetuksen puolelle, jolloin myös muualle kuin lukioon menevät hallitsisivat oman kirkkonsa syntyvaiheet ja nykyisyyden. Näin koko ikäluokka ymmärtäisi omaa lähimenneisyyttään. Lukion pakollinen kurssi painottui näin yleiseen kirkkohistoriaan.

Opettaja voi halutessaan sisällyttää tähänkin kurssiin Suomen kirkon historian tai sen oleellisimmat osat, ellei koulu voi resurssien vähyyden vuoksi tarjota kurssia UO5. Opetussuunnitelmien perusteet ovat vain minimi, kukin opettaja voi oman koulunsa/omien koulujensa opetussuunnitelmiin lisätä haluamansa painotukset. Koulukohtaisen opetussuunnitelman tarkoitus ei ole olla kopio OPSin perusteista vaan täsmennetty ja yksilöity (ja toteutuskelpoinen) pohja omalle opetukselle.

UO1-kurssin oleellinen tuntiopetuksen tavoite on luoda opiskelijalle käsitys ortodoksisen kirkon (ja soveltuvasti tähän liittyen lännen kirkkojen) suuresta historiallisesta kaaresta aina kristinuskon synnyn taustatekijöistä ja yhden Kirkon ajasta nykypäivän jakautuneeseen kristillisyyteen ja ortodoksisten paikalliskirkkojen kirjoon. Ortodoksisen kirkon historiassa on paljon tapahtumia ja jopa dramatiikkaa – punaisen langan löytäminen tämän rikkaan palapelin ytimestä - yhdessä opiskelijoiden kanssa - on tuntityöskentelyn keskus.

Kaiken pohjalla on ”kristinusko” ennen kristinuskoa. Yhteyden löytäminen juutalaiseen ajatteluun ja jumalanpalveluskäytäntöön, hellenististen vaikutteiden merkitys peruskäsitteiden syntyyn ja roomalaisen maailman hallintonäkemyksen periytyminen auttaa opiskelijaa ymmärtämään omaa nykyisyyttään ja ympäröivää kristillisyyttä – yhtä hyvin kuin koko ympäröivää kulttuuria, joka yhä hämärämmin, mutta silti alitajuisesti rakentaa ”kristillisyyden” perustuksille.

Kristinuskon leviämistä ja sitä edistävät tekijöitä käsiteltäessä on hyvä muistaa
paitsi uskonnolliset myös maantieteelliset, sosiaaliset, poliittiset olosuhteet. Varhaiskirkon ajalta tärkeitä painopisteitä ovat myös vainot ajat ja marttyyriuden synty sekä luostarilaitoksen synty ja kehitys.

Bysanttia käsitellään vieläkin historian opetuksessa usein hyvin ohimenevästi ja usein vain kielteisiä puolia – korruptiota, intriikkejä ja byrokratiaa - korostaen. Ortodoksisen maailman riippuvuus Bysantista ja bysanttilaisuuden ihailu vaatii tässä ympäristössä selityksensä. Läntisen mallin mukaan Rooma tuhoutui Länsi-Rooman myötä, itäisessä näkemyksessä kukoistuskausi oli vasta edessä. Käsiteltäessä Bysantin merkitystä ortodoksiselle kirkolle, voi samalla ottaa esiin myös ei-bysanttilaiset idän kirkot. Näiden esittelyistä saa hyviä tuntitehtäviä tai ryhmätöitä.

Jotta opiskelijat saisivat elävän suhteen kanoneihin, he voivat kukin ottaa esiteltäväkseen yhden kanonin ja miettiä, miksi kyseinen määräys on tehty, ovatko syyt edelleen olemassa ja mitä tuo kanoni voisi merkitä nykyaikana.

Kirkon virkojen ja hallinnon synnyn yhteydessä voi miettiä näiden mallien suhdetta ympäröivän yhteiskunnan hallintokäsitykseen.

Kirkon ja valtion suhteen eriytyvässä kehityksessä jakaantuvassa Roomassa piilee yksi kirkkojen eron taustatekijöistä, myös muita syitä voi nostaa esiin tuntitehtävän muodossa.

Lännen kirkon ongelmista keskiajan lopussa saa hyvän pohjan vertailulle Lutherin ratkaisumalleihin. Lutherin keskeisiä ajatuksia ja ortodoksisen kirkon käsityksiä näissä kysymyksissä voi vertailla opiskelijoiden täyttämän taulukon muodossa. Uskonpuhdistuksen jälkeisestä ajasta on hyvä tutkia Euroopan jakautuminen uskonnollisesti, eri maiden uskonnolliset profiilit.

Venäjän kirkon käsittelyn yhteydessä on hyvä tuoda esiin valtiollisen kehityksen ja kristinuskon suhde. Tärkeää on myös hahmottaa Moskovan itselleen ottama ”Kolmannen Rooman” asema ja sitä kuvaavat symbolit sekä kirkollisella että valtiollisella puolella. Voi myös verrata kuvaa esim. Iivana IV:stä (karvaturri karvahatussa) ja Pietari Suuresta (ohutviiksinen keikari läntisessä barokkiasussa) ja miettiä, mitä nämä kuvat kertovat näiden hallitsijoiden suhteesta ympäröivään kulttuuriin.

Vaikka kurssi painottuu yleiseen kirkkohistoriaan, on hyvä tuoda esiin kristinuskon Suomeen hakeutuminen ja sen yhteydet valtiollisiin tavoitteisiin. Ikään kuin pohjustukseksi Suomen kirkon asemalle kahden suurvallan välissä.

Jos opettaja haluaa, hän voi myös esittää Suomen kirkkohistorian yleiset suuntaviivat.

Tämän kurssin yhteydessä nousevat luontevasti esiin erityisesti kulttuuri-identiteetin ja kulttuurien tuntemuksen sekä viestintä- ja mediaosaamisen aihekokonaisuudet.

Tehtäväideoita (pdf)

Timo Mertanen