Ortodoksinen uskonto (UO5, syventävä kurssi)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee Suomen ortodoksisen kirkon historian ja nykypäivän ymmärtää eri kirkkojen merkityksen suomalaisessa yhteiskunnallisessa kehityksessä hahmottaa uskonnon ilmenemisen taiteessa tuntee Suomessa elävää monikansallista ortodoksista kulttuuria osaa jäsentää nykyistä uskonnollista tilannetta Suomessa.

Keskeiset sisällöt

  • suomalainen muinaisusko
  • ortodoksit idän ja lännen välissä
  • katolisuudesta luterilaisuuteen
  • itsenäisen Suomen ortodoksinen kirkko
  • maahanmuuttajien ortodoksinen perinne – ykseys ja erilaisuus
  • uskonnollinen tilanne nykypäivän Suomessa

Tämän kurssin keskeinen tavoite on syventää opiskelijan perusopetuksessa  saamaa tietoa Suomen ortodoksisesta kirkosta sekä tarkastella ortodoksisen kirkon yhteyksiä ja vaikutusta suomalaisessa yhteiskunnassa. Kuinka suomalaiseen ortodoksiaan on vaikuttanut se, että sen ydin alueen sijaitsivat toiseen maailmansotaan asti kahden kulttuurin rajamaassa sekä myös kahden suurvallan keskinäisen rajankäynnin sotanäyttämöllä.

Kuinka suomalaiseen ortodoksiaan on vaikuttanut se, että kulloinenkin vallanpitäjä on tavoitellut raja-alueen väestön lojaalisuutta uskonnon avulla. Uskonnollinen suuntautuminen on nähty identiteettiä laajasti luovana tekijänä.

Yksi ajankohtaisia teemoja on maahanmuuttajaväestön vaikutus Suomen ortodoksisen kirkon elämään ja toimintaan. Voimakkaasti kansallisesti värittyneestä kirkosta on muotoutumassa monikansallinen ja -kulttuurinen yhteisö. Tärkeää on hahmottaa, että Suomen ortodoksinen kirkko oli (ainakin tietyillä alueilla) monikulttuurinen jo ennen toista maailmansotaa. Mikäli ryhmän opiskelijoilla on erilaisia etnisiä taustoja, voi erilaisten uskontoon liittyvien tapojen ja perinteiden tutkiminen olla näköaloja rikastava kokemus.

Suomalaiseen muinaisuskoon tutustuttaessa voi miettiä suomalaiseen ortodoksiaan sulautuneita ”pakanallisia” perinteitä. Muinaisuskosta voi myös etsiä suomalaiseen kansanluonteeseen liittyviä elementtejä. Esim. muinaisen käsitteen ”onni” pohtiminen suhteessa kateuteen voi olla mielenkiintoista.

Luterilaisuuden vaiheisiin perehtyminen auttaa ymmärtämään suomalaisen valtaväestön ajatusmaailmaa ja elämää sekä valtaväestön suhdetta ortodokseihin. Kuinka valtaväestön tavat heijastuvat esim. suomalaisten ortodoksien joulunviettotapoihin? Onko tärkeää, että ortodoksit viettävät Suomessa pääsiäistä samaan aikaan valtaväestön kanssa? Mitä hyötyä ja mitä haittaa tästä on?

Mielenkiintoista voi olla opiskelijoiden oman lähiympäristön uskontojen kirjoon tutustuminen. Tähän kurssiin sopivat erityisen hyvin vierailut esim. omassa seurakunnassa sekä luterilaisessa seurakunnassa (ja mahdollisessa katolisessa seurakunnassa).

Tämän kurssin sisältöihin soveltuu protestanttisten ryhmien, kristillisperäisten uskontojen ja uususkontojen sekä satanismin, saatananpalvonnan ja muiden vastaavien ryhmien käsittely. Tällöin ne jätetään pois UO4-kurssista.

Tämän kurssin yhteyteen sopii hyvin median ja kirkon välien tutkiminen, myös historiallisesta näkökulmasta. Voi myös tutkia uskonnollisen kielen siirtymistä maallisiin merkityksiin, esim. liturgia, myytti...

Tämän kurssin yhteydessä voi ottaa esiin aihekokonaisuuksista erityisesti: aktiivinen kansalaisuus, hyvinvointi ja turvallisuus, kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus, viestintä- ja mediaosaaminen.

Timo Mertanen