Ajankäyttö

Kysyttäessä opettajilta perusteluita siihen, miksi he eivät käytä sosiaalista mediaa opetuksessaan, poikkeuksetta tärkeimmäksi perusteeksi nousee ajankäyttö. Opettajat kokevat, ettei heillä ole aikaa opetella uusia välineitä ja sovelluksia, ei etsiä sisältöjä eikä suunnitella sosiaalisen median soveltamista opetukseen. Totta on, että uuden omaksuminen vaatii aina aikaa. Monet ovat löytäneet sosiaalisesta mediasta kuitenkin oivan apulaisen niin työhön, oppimiseen kuin opettamiseenkin.

Sosiaalinen media voi vähentää matkustamista ja matka-ajan säästöistä voi kertyä yllättävän nopeasta useita tunteja. Matkustaminen on toki toisinaan miellyttävää ja kasvokkain tapaaminen aina rikas kohtaaminen. Kuitenkin osan matkustamisesta voi korvata sosiaalisen median avulla. Matkustaminen kuormittaa ympäristöä. Tietoteknologiakin vaatii energiaa, mutta se on liikennettä ekologisempaa.

Ajankäytön hallinta kuuluu opiskelutaitoihin

Sosiaalinen media auttaa alkukynnyksen jälkeen ajankäytön järkeistämisessä. Informaatiotulvan kanssa selviytymiseen on kehitetty monia hyödyllisiä metodeja ja apuvälineitä. Tärkeintä olisi avoimin mielin tutkia omia rutiineja. Uusi toimintatapa voi aluksi olla vanhaa työläämpi, mutta alkuvaiheen jälkeen huomattava helpotus. Ajankäyttö on valintoja ja valintoihin kuuluu myös asioista luopuminen. Vaikka valitsisi avukseen viisi aikaa säästävää menetelmää, lopputulos voi olla jatkuva kiire, ellei vähennä jotain.

Ajankäyttöön liittyviä mahdollisuuksia löytyy useita:

  • hyviä sisältöjä, toimintamalleja ja verkkopalveluita ei tarvitse etsiä yksin
  • kaveriverkostot vinkkaavat ja pitävät ajan tasalla
  • avoimesti jaetut sisällöt vähentävät työtaakkaa
  • kalenterit ja erilaiset muut apuvälineet toimivat muistin jatkeina ja muistuttajina
  • yhteistoiminnalliset välineet antavat tilaisuuden yhdistää monen ihmisen työtä niin, että vähässä ajassa saadaan paljon aikaan
  • sosiaalisen median avulla ihmisten tavoittaminen on parhaimmillaan nopeaa ja vaivatonta.

Omaan tahtiin eteenpäin

Ihmisten välillä on suuria eroja teknologian käytön omaksumisessa. Toisten mielestä teknologiaa sisältävissä ympäristöissä oppiminen ja työskentely mutkistuu, sirpaloituu, hallinnan tunne katoaa, kiire ja työtaakka lisääntyvät. Toisten mielestä taas käy suunnilleen päinvastoin. Ihminen on oppiva ja sopeutuva. Motivaation löytyessä opetteluvaiheen vaiva tuntuu siedettävälle.

Yleensä ensimmäiset askeleet uusien välineiden käytössä saattavat tuntua työläiltä. Kannattaa sietää hidas alku. Innostuksen yllättäessäkin on syytä tehdä valintoja ja keskittyä askel kerrallaan etenemiseen sen sijaan, että puuhailisi montaa asiaa yhtä aikaa. Sosiaalisen median tutustumiskohteita kannattaa tutkailla yhdessä muiden kanssa, jolloin hyödyt ja ongelmakohdat selviävät nopeasti.

Muutamilla periaatteilla pääsee sosiaalisen median opetteluvaiheessa kohti järkevää ajankäyttöä.

  • Ensinnäkin, etsi opettelun kohteena olevan palvelun tai sovelluksen sisältä sen omat ohjeet (englanniksi usein nimetty Help tai FAQ). Ohjeet sisältävät usein pieniä videoita ja havainnollisia ruutukaappauksia. Ohjevideoita voi löytää myös YouTubesta ja Vimeosta. Englannin kieltä ei kannata pelästyä. Sanastoa voi opetella Wikipedian avulla.
  • Toiseksi opettele käyttämään syötteitä ja sosiaalisia kirjanmerkkejä. Niistä on todellista apua.
  • Kolmanneksi vinkkaa ja auta, sillä verkossa vastavuoroisuus toimii. Saat samalla mitalla takaisin. Lopputuloksena saatat pienellä vaivannäöllä säästää paljon aikaa ja vaivaa.
  • Neljänneksi pyri kaikin keinoin varmistamaan sisältöjen löydettävyys. Kokoa esimerkiksi yhteiset tiedostot ryhmän verkkosivuille tai dokumenttienjakopalveluun sen sijaan, että lähettäisit niitä liitetiedostoina. Suunnittele sisältöjen linkitykset ja informaation ohjaaminen verkkosivuilta toisille.

Viesti tehokkaasta – säästät muiden aikaa

Pyri taloudellisuuteen ja kekseliäisyyteen someviestinnässä. Viestitä lyhyesti, kerro oleellisin heti ja otsikoi havainnollisesti. Viestin otsikointi auttaa lukijaa luokittelemaan viestin oikeaan kategoriaan. Ihmisen havaintokyky on rajallinen. Vaikka ydinviesti sisältyisi otsikkoon, se on tärkeää toistaa myös itse viestissä. muuten ihminen saattaa unohtaa ydinviestin. Yhteen viestiin ei kannata sisällyttää montaa asiaa. Lähetä ennemmin useampi viesti. Jos kokoat viestiin paljon asioita, käytä väliotsikoita.

Kaikessa verkkokirjoittamisessa on tärkeää pyrkiä tukemaan silmäilevää lukutyyliä. Näitä tukikeinoja ovat otsikoinnin ja väliotsikoiden lisäksi kappalejako, luettelot, lihavoinnit ja kuvitus. Tekstin osioita voi myös asettaa laatikkoon tai erottaa värien avulla. Tekstien muotoiluissa on silti syytä olla varovainen. Mitä enemmän erilaisia ärsykkeitä ja erilaisia muotoiluja verkkoviesti sisältää, sitä hitaammin lukija hahmottaa sisällön. On myös tärkeää huomioida, että samaa viestiä luetaan monenlaisilla laitteilla ja viesti voi olla nähtävillä useissa verkkopalveluissa.

Verkkoon julkaistavien videoitten ja äänitiedostojen ihannepituus on vain muutama minuutti – toki sisällöstä riippuen. Pidemmän luennon voi jakaa osiin. Pitkään videoon voi useissa videonjakopalveluissa tehdä paikkamerkkejä. Toisaalta podcasteissa suositaan myös pitkää ja syvällistä aiheen käsittelyä.

Informaation visualisointi edistää tehokasta viestintää. Visualisoinnin menetelmät rikastuvat jatkuvasti. Esimerkiksi opintokokonaisuudesta luotu karttamainen jäsennys toimii muistin tukena.

Kalenterit ja listat ajanhallinnassa

Kalenteri pitää ajan tasalla ja muistuttaa. Tietokoneet ja mobiililaitteet laajentavat kalenterin mahdollisuuksia. Sähköiset kalenterit voi synkronoida keskenään, mikäli ne tukevat iCal-ominaisuutta. Synkronointi tarkoittaa sitä, että kalenterit vaihtavat tietojaan niin, että kaikkialla on aina samat merkinnät. Kalenterin voi upottaa myös blogiin, wikiin tai sähköiseen oppimisympäristöön.

Google-kalenteri on tämän hetken tarjokkaista monipuolisin. Kalenteria voi ylläpitää yhteisöllisesti. Google-kalenterin voi jakaa monelle käyttäjälle ja halutessaan julkaista avoimesti verkkoon. Google-kalenterin avulla voi lähettää opintoryhmälle ryhmäviestin sähköpostiin tai mobiililaitteeseen. Yhteen kalenterinäkymään voi koota useita erillisiä kalentereita. Kalenterinäkymän voi upottaa verkkosivuille, esimerkiksi wikiin tai blogin sivupalkkiin. Upotettavan Google-kalenterin ulkoasua voi muokata.

Lukuisat verkkopalvelut ja sovellukset auttavat aikataulujen laatimisessa ja ajankäytön suunnittelussa. Aikajanat, vuokaaviot, to-do-listat ja erilaiset kollektiivista päätöksen tekoa helpottavat apuneuvot jäsentävät ajankäytöä ja oppimisprojektien hallintaa. Projektinhallintaan suunnitelluilla verkkopalveluilla voidaan yhdistää monia ajanhallinnan ja viestinnän keinoja. Pieniin projekteihin sopii esimerkiksi Bacecamp (ilmaisversioon kirjautuminen on hieman piilossa).

Yhteisölliset työkalut voivat olla sekä hyödyllisiä että yksinkertaisia. Kollektiivinen päätöksenteko ja aikataulujen sopiminen voi olla työlästä. Jaettu Excel-taulukko tai Doodle-palvelu auttavat. Doodle-palvelun käyttäjä luo äänestyksen, saa suoran linkin sivulle ja jakaa linkin sähköpostitse tai verkkosivuilla ryhmälle. Jokainen käy itse merkitsemässä sopivan ajan tai äänestyspäätöksensä. Doodlen voi myös yhdistää Facebook-profiiliin ja Google-kalenteriin. Eräs opinto-ohjaaja ilahtui tällaisesta työvälineestä. Hän keksi siirtää ohjausaikojen varaamisen Doodle-taulukkoon.

Anne Rongas 2011. Päivitetty 2016, Anne Rongas ja Kaisa Honkonen.