Hyvät toimintatavat

Kaikkeen yhteisölliseen toimintaa tarvitaan yhteisiä sopimuksia ja toimintatapoja. Sosiaalisen median käyttöön liittyvä turvallisuus koostuu sellaisista asioista kuin:

  • tietoturva
  • yksityisyyden suoja
  • tekijänoikeudet ja käyttöehdot sekä
  • hyvät käytöstavat eli netiketti.

Turvallisuutta luo ihmisten välisen sosiaalisen toiminnan asianmukaisuus, ennakoitavuus ja luottamuksellisuus. Sosiaalisessa mediassa toimii sama kultainen sääntö kuin muualla: toimi itse, kuten toivot muiden toimivan. Ole siis kohtelias ja ota muut huomioon. Erityisen tärkeää turvallisuus on lasten ja nuorten kohdalla. Valitettavasti sosiaalinen media on näyttänyt kyntensä myös epäsosiaalisen toiminnan välineenä. Erilainen kiusanteko, häirintä ja rikollisuuskin pesii verkossa. Mitä suositumpi sosiaalisen median palvelu on, sitä enemmän sen ympärillä on myös lieveilmiöitä.

Päivitykset, suojaukset ja harkitseva käyttö

Tietoturva on keskeinen osa tietoyhteiskunnan kansalaistaitoja. Jokaisen internetyhteydessä olevan tietokoneen suojaaminen verkkohyökkäyksiltä, viruksilta ja muilta haittaohjelmilta on tärkeää. Oppilaitoksissa tästä huolehtii useimmiten tietohallinto. Kotikoneiden ja omien mobiililaitteiden suojaaminen vaatii tietoturva-asioiden seuraamista, laitteiden ja ohjelmistojen päivittämistä sekä tarvittavien turvaohjelmien hankkimista.

Tietoturvan vuoksi oppilaitosten koneille ei saa asentaa omatoimisesti mitään. Samasta syystä oppilaitosten verkkoa suojataan sisällönsuodatuksella, joka hidastaa tai estää monien sosiaalisen median palveluiden toiminnan. Hidastuminen syntyy esimerkiksi mainosten estämisestä. Usein oppilaitoksissa on myös suljettu ulkopuolisten kirjautuminen langattomaan verkkoon. Tämän perusteena on sekä tietoturva että verkon kapasiteetin rajallisuus.

Mobiililaitteiden käytön lisääntyminen on johtanut uusiin tilanteisiin oppilaitosten tietoturvan ja käyttäjän vapauksien pohdinnassa. Jotta laitteita voisi käyttää täysipainoisesti, niillä pitäisi kyetä toimimaan vapaasti. Vapaa toiminta taas lisää riskien määrää. Oppilaitoksissa ja työelämässä muutenkin on edelleen siis tehtävä kompromisseja rajoitusten ja vapauksien suhteen.

Salasanat ovat tärkein turvatekijä ja samalla riski sosiaalisen median käytössä. Kaikista kriittisin salasana on sähköposti, jonka avulla muut somepalvelut on otettu käyttöön. Viime vuosina Suomessakin on tehty tietomurtoja verkkopalveluiden tarjoajien palvelimille ja varastettu käyttäjätunnuksia. Sovellusohjelmilla voidaan käyttäjätunnus ja salasanaparien kanssa yrittää murtautua muihin verkkopalveluihin. Tästä syystä on tärkeää, ettei sama käyttäjätunnus ja salasanapari ole käytössä useissa verkkopalveluissa.

Vahvan salasanan laatimiseen kannattaa kehittää oma systematiikka. Avuksi löytyy myös verkosta ohjeita sekä sovellusohjelmia, joiden avulla salasanat voi esimerkiksi tallettaa yhden salasanan taakse (esimerkiksi LastPass). Erillisten tunnusten tekemistä vähentää mahdollisuus kirjautua samalla käyttäjätunnuksella useisiin palveluihin (OpenID).

Jokaisen internetin käyttäjän on osattava tunnistaa tietojen kalastelu, jolla yritetään esimerkiksi sähköpostitse onkia pankkitunnuksia tai muita salasanoja. Erilaiset huijaukset ovat yleistyneet myös suosituissa sosiaalisen median verkostopalveluissa, kuten Facebookissa ja Twitterissä. Sähköpostiosoitteita ja verkkosivuja naamioidaan näyttämään tutuilta palvelulta, kuten verkkopankilta.

Useimmiten huijaukset tulevat ulkomailta, ja ne tunnistaa joko vieraskielisyydestä tai huonosta suomen kielestä. Tietoturvaohjelmat sisältävät yleensä tietojen kalastelun eston ja sähköpostiohjelmat roskaviestien suodattimen. Silti mikään suojaus ja varautuminen ei ole täysin aukoton. Harkitseva sosiaalisen median käyttö on aina paikallaan.

Tietoturvaa voi lisätä monilla pienillä asioilla:

  • älä kirjoita sähköpostia sellaisenaan verkkosivuille, vaan käytä kiertoilmaisua (esimerkiksi )
  • liimaa yhteystietosi kaikkiin mobiililaitteisiin, myös muistitikkuihin ja puhelimeen (rehellisiäkin löytäjiä on olemassa)
  • lukitse mobiililaitteiden käyttäjäprofiilisi salasanalla, joka on sinulle tuttu, mutta ei helposti arvattava
  • tutki, onko mobiililaitteesi mahdollista jäljittää tai sulkea etätoiminnolla
  • muista varmuuskopiointi, myös mobiililaitteiden osalta, ja säilytä varmuuskopiota eri paikassa kuin kopioitua laitetta
  • tarkkaile verkko-ostoksilla selaimen osoiteriviä (siellä pitäisi näkyä salatun yhteyden symboli)
  • eräissä somepalveluissa on mahdollista erikseen valita suojatun yhteyden (https) jatkuva käyttäminen (näin esimerkiksi Twitterissä ja Facebookissa)
  • käytä kaksivaiheista tunnistusta tärkeimmissä somepalveluissa, kuten sähköpostissa (löydät ohjeen palvelun verkkosivuilta tai hakemalla verkosta lisätietoja)
  • seuraa alan lehtiä ja verkkouutisia, kysele ja jaa tietoturvavinkkejä sosiaalisen median verkostoissa.

Yksityinen julkisen keskellä

Yksityisyyden turvaaminen on tärkeää. Sosiaalinen media paljastaa keskustelujen, jaettujen sisältöjen ja profiilitietojen avulla hyvinkin paljon henkilöstä. Eri verkkopalveluissa samoilla tiedoilla julkaistuja aineistoja voidaan yhdistää ja näin luoda hyvinkin moniulotteinen kuvaus henkilöstä. Kenestäkään ei saa laittaa intiimiä aineistoa verkkoon. Tällaisia aineistoja ovat esimerkiksi henkilötiedot, käyttäjätunnukset ja salasanat sekä yksityiselämään liittyvät tiedot.

Tietoturvaan kuuluu myös, ettei henkilö saa tahtomattaan verkosta ei-toivottavaa aineistoa, esimerkiksi tietokoneviruksia tai loukkaavaa sisältöä, kuten pornokuvia. Sisältöihin liittyvän tietoturvan vuoksi sosiaalisen median palveluissa on määritelty ikärajoituksia.

Julkisilla paikoilla otettuja henkilöiden kuvia saa julkaista verkossa. Koulukuvien kohdalla vedotaan henkilötietolakiin, sillä nimettömänäkin julkaistuista kuvista henkilöt on mahdollista tunnistaa. Tietosuojavaltuutetun mukaan oppilaiden kuvia saa viedä verkkoon vain huoltajien suostumuksella. Monissa kouluissa pyydetään nykyisin vanhemmilta lukuvuoden alussa kirjallinen lupa erilaisiin verkkojulkaisuihin.

Jos somepalvelun käyttöönotto vaatii profiilin luomisen, käyttäjä tekee profiilin luomisen yhteydessä sopimuksen palvelun tarjoajan kanssa. Käyttöehdoissa määritellään käyttäjän ja palveluntarjoajan välinen suhde. Useimmiten palveluissa on ikäraja – alaikäraja on usein 13 vuotta. Alaikäinen ei Suomen lain mukaan voi solmia sopimuksia, joten palveluiden käyttöön vaaditaan vanhempien lupa.

Käyttöehdot ovat usein pitkiä ja vaikeaselkoisia. Vaikka monia somepalveluita olisi hauskaa käyttää lasten kanssa koulussa, luotettavat ja turvalliset palvelut on tärkeää seuloa tarkkaan. On myös hyvä muistaa, että eri verkkopalveluissa noudatetaan palvelun sijaintimaan lakeja.

Jatkuvien roskapostiongelmien vuoksi on syytä osata välttää sähköpostiosoitteiden levittämistä. Sosiaalisen median palveluissa on suositeltavaa käyttää muuta kuin oppilaitoksen sähköpostia. Verkosta löytyy useita sähköpostipalveluita. Osasta on mahdollisuus myös muodostaa sähköpostin edelleenlähetys, jolloin kaikkea postivirtaa voi seurata yhden sähköpostin kautta, vaikka käytössä olisikin useampia osoitteita. Googlen Gmail on roskapostisuodattimensa puolesta verkkosähköpostien kärjessä.

Roskapostittajat käyttävät sähköpostiosoitteiden keräämiseen robottiohjelmia. Näitä välttääksesi varo kirjoittamasta verkkosivulle sähköpostiasi tai sähköpostilinkkiä. Ilmoita osoitteesi kiertoilmaisuilla, kuten etunimi.sukunimi (ät) koulu.fi.

Tietoturvaan liittyvät perusasiat eivät ole kovin mutkikkaita:

  • erilainen salasana kaikkiin palveluihin (luo oma logiikkasi tai käytä apuohjelmaa)
  • säilytä tunnuksesi turvallisessa tallessa
  • keskeiset salasanat, kuten sähköpostin ja Facebookin salasanat, pitää vaihtaa aika ajoin
  • tietokoneen ja mobiililaitteiden säännöllinen päivitys
  • toimivat turva-asetukset ja ohjelmat kaikkiin laitteisiin
  • mobiililaitteisiin omistajan yhteystiedot laitteen hukkaamisen varalta
  • mobiililaitteisiin pääsykoodi estämään luvaton kirjautuminen
  • selaimen välimuistin tyhjentäminen, jos käytät vierasta laitetta
  • tietokoneen ja mobiililaitteiden säännöllinen varmuuskopiointi.

Tekijänoikeudet ja lisenssit

Tekijänoikeudet aiheuttavat sosiaalisessa mediassa usein päänvaivaa. Sähköisen aineiston liittäminen omiin teoksiin on petollisen vaivatonta. Kaikessa verkkoviestinnässä tulee kunnioittaa tekijänoikeuksia. Sosiaalisen median voima perustuu avoimeen jakamiseen. Ihmiset voivat vapaaehtoisesti luopua osasta tekijänoikeuksiaan esimerkiksi valmiiksi mietittyjen lisenssien avulla. Creative Commons (teokset, sisällöt) ja GNU (ohjelmat) ovat lisenssipalveluita, joiden avulla ihmiset voivat jakaa internetissä omia tuotoksiaan julkiseen käyttöön ja määritellä, mistä tekijänoikeuksista haluavat pitää kiinni.

Kouluissa julkaisemisen pelisäännöistä pitää sopia yhdessä, sillä valtaosa oppimisen yhteydessä syntyvästä verkkosisällöstä on tekijänoikeuslain suojaamaa. Avoimella jakamisella ja yhteistuottamisella saavutetaan myös usein suuria etuja. Elämme informaatiokylläistä aikaa eikä yksittäisten sisältöjen kaupallinen arvo ole enää yhtä suuri kuin ennen. Merkittävämmäksi on nousemassa kyky paketoida olemassa olevia sisältöjä ja rakentaa mielekkäitä oppimisprosesseja.

Tekijänoikeus koskee teoskynnyksen ylittävää teosta. Kaikki verkkoon jaettu sisältö ei ylitä teoskynnyksen rajaa. Tällaisia sisältöjä ovat esimerkiksi jäsennykset oppikirjoista, selittävät piirrokset tai muut tuotokset, joissa tekijän kädenjälki ei ole ainutkertainen. Rajanveto on toki aina vaikeaa. Aiheeseen kannattaa perehtyä KOTEK-hankkeen (koulujen tekijänoikeudet kuntoon) aineistojen avulla, Tarmo Toikkasen diaesitysten ja verkkoluentojen avulla tai Opettajan tekijänoikeusoppaan sekä sen blogin tuella. Hyvä tiivistelmä sosiaalisesta mediasta ja tekijänoikeuksista löytyy myös Operight-sivustolta.

Lisäksi kaikki valokuvat, ääni- ja videotallenteet, teosten esitykset, tv- ja radiosignaalit sekä työläät luettelot ovat lähioikeuksin suojattuja (oleellisesti vastaava suoja kuin teosten suoja).

Tekijänoikeuden suojaaman sisällön käyttämiseen tarvitaan lupa. Lupa tarvitaan kopion tekemiseen, teoksen julkiseen esittämiseen tai teoksen jakeluun fyysisinä kappaleina tai virtuaalituotteina.

Plagiointi eli toisen tekemän teoksen esittäminen omana on vilpillistä ja kiellettyä. Plagiointi on tärkeää ottaa lasten ja nuorten kanssa puheeksi useaan otteeseen ja sosiaalisen median opetuskäytön yhteydessä myös lisätä perusohjeistukseen.

Akateemiseen tapaan sopivassa asiayhteydessä siteeraaminen on sallittua, kun siteeraus on vain tarvittavan laajuinen, erotettu muusta sisällöstä ja lähdemerkinnät tehty asianmukaisesti. Kuvien siteeraaminen on hankalaa, koska siteerauksen tulisi olla vain osa teosta.

Sitkeässä elää harhakäsitys, että teoksia voi opetuksessa jakaa salasanoilla suljetussa verkkoympäristössä. Se, onko verkkojakamisen tai esittämisen paikka suljettu tai julkinen, ei vaikuta oikeuteen.

Teosten yksityiskäyttö on sallittua eli teoskopion voi taltioida omalle tietokoneelle tai mobiililaitteelle. Yksityiskäyttöön kuuluu myös muutamalle ystävälle jakaminen, mutta esimerkiksi opettaja ei saa ilman asianmukaista lupaa skannata kirjan kappaletta verkkoon ja jakaa sitä opintoryhmälle. Opetustarkoituksessa tapahtuvaan aineistojen skannaamiseen voi hankkia Kopiostosta kopiointiluvan.

Opetuskäyttöön on myös eräitä lievennyksiä. Lain mukaan opetuskäytössä voidaan esittää julkaistuja teoksia, ei kuitenkaan elokuvia, videoita, tavanomaisia valokuvia tai näytelmäteoksia. Jos teoksen julkaisun yhteydessä julkaisija antaa sisältöön liittyen lisäoikeuksia vaikkapa Creative Commons -lisenssin muodossa, voi teosta käyttää myös opetuksessa näiden lisäoikeuksien mukaisesti. Esimerkiksi YouTubeen julkaistuun videoon voidaan valita CC-lisenssi (YouTuben CC-lisenssin ohje). Ilman tätä valintaa julkaistuja videoita ei saa ilman lupaa opetuksessa esittää.

Verkkosivun linkittäminen omaan aineistoon on aina sallittua. Tekstissä kannattaa tehdä selväksi, että kyse on toisen tekijän sivustosta. Usein neuvotaan määrittelemään linkit avautumaan uuteen ikkunaan, vaikka tästä onkin erilaisia mielipiteitä. Monista sisällönjakopalveluista on mahdollisuus kopioida sisällön upotuskoodi, jonka avulla sisältö voidaan julkaista muilla verkkosivuilla. Upottamisessa ei tehdä uutta kopiota sisällöstä vaan ohjataan julkaistua informaatiota paikasta toiseen. On kuitenkin tärkeää upottamisessakin huolehtia siitä, että asiayhteydestä käy ilmi, kenen tuottamasta sisällöstä on kysymys.

Verkkojulkaisijan muistilista

Kaikkiin verkkoon luotuihin sisältöihin ja verkossa julkaistuihin sisältöihin on tärkeää merkitä muutama perustieto:

  • sisällön tekijä ja taustaorganisaatio
  • sisällön tuottamisen ajankohta
  • jos sisältöön annetaan käyttöoikeuksia, lisenssin kuvaus, jonka voi luoda esimerkiksi Creative Commons lisenssivalitsimella
  • lähdeviittaukset, jos on käytetty muiden tuottamia sisältöjä.

Sosiaalisen median käyttöehdot

Avoimessa verkossa on tarjolla runsaasti ilmaispalveluita. Niiden käyttöä tulee harkita ikärajoitusten lisäksi tietoturvan, käyttöehtojen ja mainosten kannalta. Avoimen verkon palvelut on tarkoitettu yleensä yli 13-vuotiaille. Sosiaalinen media ei kuitenkaan rajoitu pelkästään avoimiin verkkopalveluihin, vaan vastaavia sovelluksia voidaan asentaa koulun palvelimelle, hankkia ostopalveluna tai integroida sähköiseen oppimisympäristöön.

Käyttöehdot ovat usein pitkiä ja vaikeaselkoisia. Niihin tutustuminen vaatii paitsi aikaa, myös tietoa. Käyttöehdot muuttuvat, joten uuden palvelun käyttöönottovaiheessa kannattaa aina silmäillä läpi sopimustekstit ja kysellä lisätietoja muilta käyttäjiltä. Tarvitaan siis harkintaa ja tietoa palveluiden luotettavuudesta. Uudessa palvelussa kannattaa aina edetä varovaisesti. Pedagoginen lisäarvo on myös tärkeä löytää. Hidas eteneminen on viisasta.

Ihmisiksi sosiaalisessa mediassa

Elämän koko kirjo peilautuu myös sosiaaliseen mediaan. Netin varjopuolista on tärkeää puhua lapsille ja nuorille. Tärkeätä on kannustaa myös hyvään sosiaalisen median käyttöön, josta jokainen on vastuussa itse. Jokainen voi osaltaan rakentaa hyvää sosiaalisen median kulttuuria sekä omalla muita kunnioittavalla toiminnalla että puuttumalla häiriköintiin.

Ikävistä asioista voi tehdä ilmoituksen. Sosiaalisen median palveluissa on useimmiten mahdollisuus sulkea ikävä henkilö pois kontaktiverkosta. Loukkaavista sisällöistä ja epäasiallisesta toiminnasta voi myös ilmoittaa. Profiiliasetuksissa omien tietojen näkyvyyttä voi rajoittaa. Pelastakaa Lapset ry:n Nettivihjeeseen voi ilmoittaa sukupuolisesti loukkaavasta, väkivaltaisesta tai rasistisesta toiminta. Nettipoliisi toimii sosiaalisessa mediassa ja jakaa monenlaista tietoa ja tekee rikoksia ennaltaehkäisevää työtä.

Internetissä pienikin on suurta. Informaation nopea leviäminen korostaa verkkotoimijan vastuullisuutta. Pieni pila muuttuu suureksi mokaksi. Hetken mielijohteessa tai suuttuneena verkkoon viety sisältö voi aiheuttaa harmia. Sarkasmi, ironia ja huumori eivät oheisviestinnän puuttuessa avaudu lukijalle. Verkkokielenkäyttöön tottumaton ei ehkä ymmärrä viestintää.

Netin etiketin rinnalle on syntynyt sosiaalisen median ohjeistuksia. Perusperiaatteet ovat samanlaisia:

  • noudata lakia
  • ota huomioon palvelun käyttöehdot ja noudata niitä
  • kunnioita viestintäsalaisuutta
  • ota muut huomioon viestinnässä
  • älä julkaise loukkaavaa sisältöä
  • ole lähdekriittinen, älä levitä perättömiä huhuja
  • jos hyödynnät ammatillisesti someverkostoissa pyytämääsi informaatiota, kerro siitä selkeästi
  • jätä toisillekin tilaa viestintäkanavan käyttöön
  • kannusta muita
  • anna aina kunnia sille, jolle kunnia kuuluu
  • pyri rakentavaan viestintään.

Anne Rongas 2011. Päivitetty 2016, Anne Rongas ja Kaisa Honkonen.

Lisätietoa

Kyberturvallisuuskeskus on Viestintävirastossa toimiva kansallinen tietoturvaviranomainen, jonka tehtävänä on tietoturvaloukkausten ennaltaehkäisy, havainnointi, ratkaiseminen sekä tietoturvauhkista tiedottaminen.

Creative Commons: tietoa verkkoon julkaistujen sisältöjen lisenssoimisesta.

Facebookin tietoturva-asioista tiedottaa https://www.facebook.com/help/.

Hannele Niemi & Riitta Sarras (toim. 2012). Tykkää tästä! Opettajan ammattietiikka sosiaalisen median ajassa. PS-kustannus.

Jarmo Tanskasen ohjevideo vahvan salasanan muodostamisesta. Suojaa tärkeät sosiaalisen median palvelut, joissa on paljon henkilökohtaista tietoasi, vahvalla salasanalla ja vaihda salasanaa aika ajoin.

Kopiosto: etsi lisätietoja hakusanalla kopiointilupa.

Kopiosto: Kopiraittila pelejä ja muuta materiaalia tekijänoikeusasioiden opettamiseen

KOTEK-hanke: Koulujen tekijänoikeudet kuntoon (runsaasti avointa verkkoaineistoa).

Kopiraitti: Tekijänoikeuden ABC

Operight.fi: puolueeton tekijänoikeusasioitten tietopankki opettajille.

VAHTI – Valtiovarainministeriön alaisen Valtionhallinnon tietoturvallisuuden johtoryhmän tietoturvaohjeita.

Viestintäviraston ja Tietoturvapäivän Tietoturvaopas.

Tarmo Toikkanen ja Ville Oksanen: Opettajan tekijänoikeusopas -kirja (Finn Lectura, 2011), ks. Myös kirjan blogi.

Wikipedia: Netiketti

Turvallisemman koulun puolesta eSafetyLabel