Jatkoaskeleet someen

Sosiaalista media oppii vain tekemällä. Paljon virikkeitä voi löytää myös seurailemalla ja kurkkimalla. Ne, jotka kertovat saaneensa paljon ammatillisessa mielessä sosiaalisesta mediasta, korostavat verkostoja ja ihmisten välisiä yhteyksiä. Joku löytää sopivan kontaktipinnan ulkomaisista verkostoista, toinen innostuu blogien maailmasta, jollekin kollegiaalinen keskustelu avautuu Facebookin kautta. Selvää joka tapauksessa on, että omat avaimet on löydettävä itse.

Paljon apua jatkomatkaan

Vaikka aloittelija hämmästelee sosiaalisen median palveluviidakkoa, samat perustyövälineet ovat säilyttäneet asemansa jo vuosia. Hyvän katsauksen perusvalikoimaan saa esimerkiksi Eija Kallialan ja Tarmo Toikkasen kirjasta Sosiaalinen media opetuksessa. Kirjan ensimmäinen painos ilmestyi 2009 ja uudistettu toinen painos 2012. Toisen painoksen esipuheessa kirjoittajat toteavat, että kolmessa vuodessa opaskirjan sisältö säilyi yllättävän käyttökelpoisena. Vuonna 2014 ilmestynyt Harto Pönkän Sosiaalisen median käsikirja on laaja perusteos ja vuonna 2017 julkaistu Open somekirja täsmätietoa aiheesta.

Mikäli työvälineiden haltuunotto aiheuttaa infoähkyä, keskity yhteen työvälineeseen kerrallaan. Opettele sen käyttöä mieluiten yhdessä muiden kanssa. Sosiaalisen median tehokkuus ei toteudu ilman yhteistyökumppaneita.

Opetushallituksen tuottamasta Kenguru-sisältökokonaisuudesta löytyy TVT-välineiden ja sosiaalisen median palveluiden opetuskäyttöön opastavaa aineistoa. Aineistossa on myös esitelty toteutuksia ja annettu didaktisia vinkkejä. KenGurussa on sisältöjä sekä opettajalle että rehtorille. ja mediaosaamista käsittelevää ja pedagogisesti punnittua aineistoa sekä opettajalle että rehtorille. Opettajan tekijänoikeuksista saa tietoa Koulujen tekijänoikeudet kuntoon eli KOTEK-hankkeen sivuilta.

Sulautuva tulevaisuus

Uusia nettivekottimia putkahtelee jatkuvana virtana. Jos haaveilet jotakin kätevää teknologiaa, se saattaa olla jo saatavilla. Internetpalveluiden kehitys ei pysähdy. Ohjelmat, laitteet ja niihin liittyvät toiminnot sulautuvat yhteen. Kehityksen kuusi johtavaa sanaa:

  1. hypridit: oppimateriaalit ja opetusteknologia sulautuvat yhteen ja muuttuvat interaktiivisiksi
  2. konvergenssi: aiemmin erilliset laitteet ja sovellusohjelmat liittyvät yhteen
  3. mobiili: liikuteltava viestintätekniikka
  4. ubiikki: useista tietoteknisistä laitteista ja järjestelmistä syntyy saumattomasti toimiva todellisuuteen sulautunut ympäristö
  5. 3D ja 360°: kolmiulotteisuuden ja tilakokemuksen lisääntyminen videoissa ja valokuvissa ja mahdollisuus lisätä sisältöjä näihin esitysmuotoihin
  6. lisätty todellisuus (augmented reality): teknologian avulla esimerkiksi paikkatiedolla reaalimaailmaan yhdistettävä lisätieto, joka saadaan havaittavaan muotoon esimerkiksi älypuhelimella.

Informaation visualisointi ja yhä intuitiivisemmat informaation jäsentämis- ja hakumenetelmät kehittyvät jatkuvasti. Vaikka informaatioteknologian haavoittuvuus on alituinen ongelma, varmennuksen ja luotettavan sisällön suodatuksen menetelmätkin kehittyvät. Eikä teknologia syrjäytä vanhoja menetelmiä, päinvastoin. Teknologia sulautuu taka-alalle ja tukee ihmisten välistä toimintaa. Teknologia lähestyy inhimillistä kommunikointia. Jo nyt koneille voi puhua ja niitä voi ohjata eleillä.

Anne Rongas 2011. Päivitetty 2016, Anne Rongas ja Kaisa Honkonen.

Lisätietoa

Facebook-ryhmä: Tieto- ja viestintätekniikka opetuksessa/ICT in Education

Facebook-ryhmä: Tablet-laitteet opetuksessa

KenGuru opettajille ja rehtoreille suunnattu itseopiskelu- ja tukiaineisto tietoyhteiskuntaosaamiseen

KOTEK-hanke Koulujen tekijänoikeudet kuntoon

Oppiminen.fi -oppimisympäristöjen kehittämishankkeiden koordinaatiohankkeet kootusti.