Työvälineitä

Sosiaalisen median työvälinevalikoima on laaja ja monipuolinen. Tässä esitellään vain suppeasti ja yleisellä tasolla viestintään, yhteisölliseen työskentelyyn ja verkostoitumiseen liittyviä palveluita. Sivun alalaidasta löytyy lisätietoa kattavampiin esittelyihin. Lähes kaikki tässä esitellyt palvelut on tarkoitettu yli 13-vuotiaille. Koska käyttäjätilin luominen vaatii palvelusopimuksen tekemisen, alaikäinen tarvitsee huoltajan suostumuksen palvelun käyttöön. Koulun sähköinen oppimisympäristö saattaa tarjota näitä työvälineitä, jolloin palvelusopimus on kunnan ja palvelun tarjoajan välillä.

Reaaliaikainen viestintä

Sähköisessä viestinnässä tuttu sähköposti on saanut kilpailijoita – nuorethan eivät edes käytä kovin aktiivisesti sähköpostia. Nopeat verkkoyhteydet ovat tehneet tieteiselokuvien kuvitelmista totta. Kaikille reaaliaikaisen viestinnän muodoille on yhteistä se, että omaan henkilöhakemistoon kerätään kontakteja, joiden läsnäolo verkossa näkyy kontaktihakemistosta. Myös oman tilansa voi ilmoittaa tilaviesteillä, symboleilla tai väreillä.

Verkkoviestintä voi parhaimmillaan olla hyvin lähellä kasvokkaisviestintää, kun reaaliaikaisessa verkkokohtaamisessa on mukana näköyhteys. Hyvä äänenlaatu parantaa läheisyyden tunnetta. Ryhmän videoneuvottelu sujuu ilman erillisiä videoneuvottelulaitteita suoraan selaimelta tai mobiilisovellukselta.

Tunnetuin verkkopuhelupalveluista on Skype. Maksuttomassa Skype-palvelussa on kahden osapuolen välillä mahdollisuus videopuheluun. Skypen avulla voidaan chattäillä, lähettää tiedostoja ja kahdenkeskisissä yhteyksissä jakaa toisen osapuolen tietokoneelta näyttö yhteiseen näkymään. Koulussa Skype voi toimia sisäpuhelimena, sen avulla voidaan tuoda vierailijoita luokkatilaan tai pitää yhteyttä esimerkiksi ystävyyskouluun. O365 sisältää Skype for Busines -sovelluksen ja Googlen G Suite for Education vastaavanlaisen Hangouts-sovelluksen. Näillä sovelluksilla voi järjestää pienimuotoisia videokonferensseja. Sovellusten kautta voi jakaa esittäjän näytön tai esitysmateriaalia.

Nuorison suosima chattäily eli tekstipohjainen pikaviestintä on levinnyt tietotyöläisten käyttöön ja muun muassa asiakaspalveluun. Pikaviestintä sopii hyvin eri työpisteissä olevien henkilöiden väliseen kommunikointiin. Monilla pikaviestintäohjelmilla voi puhua ääneen, ja useissa ohjelmissa on myös mahdollisuus videoyhteyteen. Pikaviestinnän kantaäiti, IRC, on edelleen toiminnassa. Lisätietoa irkkaamisesta löytyy esimerkiksi nettipartiolaisten oppaasta.

Chat on hyvä ohjauksen apuväline. Lyhyiden kysymysten, vastausten ja tiedoksiantojen välittäminen pikaviestinnällä vähentää sähköpostikuormaa. Pikaviestinnästä karsiutuvat pois myös puheluihin liittyvät muodollisuudet ja rupattelu. Chattiä käyttäneet opinto-ohjaajat ovat havainneet viestintäkanavan merkityksen: toisille opiskelijoille kasvokkain keskustelu on luontevaa kun taas toiset keskustelevat vapautuneemmin chatin kautta.

Reaaliaikainen viestintä on älylaitteiden myötä lisääntynyt huomattavasti. Tyypillistä on myös nuorison suosion nopea siirtyminen palvelusta toiseen. Oppilaiden iästä ja koulun toimintakulttuurista riippuu, käytetäänkö näitä palveluita ohjauksen ja opetuksen välineinä. Vaikka virallista käyttöä ei olisikaan, jo varhain lapset perustavat omia ryhmiään esimerkiksi WhatsApp-viestipalveluun. Opettajan on hyvä keskustella reaaliaikaisen viestinnän pelisäännöistä oppilaiden kanssa.

Blogit

Blogi on helposti ylläpidettävä ja päivitettävä verkkosivu, jossa uusimmat merkinnät tulevat sivun ylälaitaan. Blogipalvelu toimii selaimen kautta eikä vaadi erillisen ohjelman asentamista. Usein blogin osoitteesta näkee, millä palvelulla se on tehty. Tunnettuja ja paljon käytettyjä blogipalveluita ovat Googlen Blogger ja WordPress. Parhaiten bloggaamisen alkuun pääsee tutustumalla toisten blogeihin.

Blogimerkintään liittyy (joko merkinnän alussa tai lopussa)

  1. tekijän nimi
  2. julkaisuaika
  3. suora linkki kyseiseen merkintään
  4. linkki kommentointiin
  5. usein myös merkinnän aihetta määritteleviä luokittelusanoja (tunniste, tag, label).

Blogimerkintään voi tekstin ja linkkien lisäksi sisältyä esimerkiksi kuvia, videoita tai äänitiedostoja. Blogin ulkonäköä voi muokata ja sivupalkkiin voi liittää pieniä sisältömoduuleita, esimerkiksi linkkilistan, äänestyksen tai vaikkapa Facebook-mainoslaatikon.

Blogissa voi olla useita kirjoittajia ja ylläpitäjiä. Blogitekstin kirjoittaminen tapahtuu tekstinkäsittelyohjelmaa muistuttavalla editorilla, eikä verkkosivujen koodeista tarvitse tietää mitään. Blogipalvelu muodostaa automaattisesti jokaisesta merkinnästä syötteen (RSS, feed), jota blogin lukijat voivat seurata syötteenlukijalla ja jonka voi ohjata toisille verkkosivuille.

Blogien perusidea on ollut avoimuus. Toisiaan kommentoivista ja keskenään linkittävistä blogeista muodostuu verkosto, blogosfääri. Blogin voi pitää myös suljettuna ja jakaa muille siihen joko luku- tai kirjoitusoikeuksia.

Opetuskäytössä avoin blogi antaa hyvän mahdollisuuden sisältöjen tuottamiseen ja kommentoinnin lisäksi mediataitojen oppimiseen. Blogi on myös hyvä väline projektin, tapahtuman tai hankkeen dokumentointiin. Blogin pitämisen yhteydessä oppija joutuu:

  • miettimään avoimessa verkossa kirjoittamisen pelisääntöjä
  • ottamaan huomioon tekijänoikeudet
  • suunnittelemaan ja jäsentelemään verkkotekstin rakennetta
  • hyödyntämään erilaisia mediasisältöjä (kuten tekstiä, kuvia ja videoita)
  • harjoittamaan lähdekriittisyyttä ja
  • opettelemaan kommentoinnin taitoja.

Wikit Internetin tietosanakirja Wikipedia on monelle tuttu. Samalla tekniikalla kuka tahansa voi luoda omia sivustoja. Wikipalveluita on useita, osa maksullisia, osa maksuttomia. Maksuttomia wikipalveluita rahoitetaan mainoksilla tai lisäpalveluiden myynnillä. Avoimen lähdekoodin wikisovelluksen, MediaWikin, voi asentaa omalle palvelulle. Wikipedia toimii MediaWikillä, joka soveltuu suuriin wikitoteutuksiin. Pieniin wikitoteutuksiin soveltuvat Wikispaces ja kotimainen Purot-wiki. Wikispaces antaa opetuskäyttöön mainoksettoman wikin. Purot-wikissä on suomenkielinen käyttöliittymä ja tekstin työstämisnäkymään yhdistetty viestintäkanava.

Wiki syntyy editointityöllä, johon voi osallistua joko kuka tahansa tai wikin ylläpitäjän määrittelemä ryhmä. Wiki on nopea päivittää. Tekniikka on yksinkertainen, ja sivuston muotoilumahdollisuudet ovat rajattuja. Wikin rakentaminen aloitetaan yhdeltä sivulta. Sivuja lisätään ja linkitetään keskenään. Pienessä wikissä voidaan sisältöä jäsentää sivupalkkiin sijoitetun navigaation avulla. Suurissa wikeissä, kuten Wikipediassa, sivujen löytäminen perustuu sisäiseen hakuun ja sisäisiin linkityksiin.

Wikin rakentaminen aloitetaan yhdeltä sivulta. Sivuja lisätään ja linkitetään keskenään. Pienessä wikissä voidaan sisältöä jäsentää sivupalkkiin sijoitetun navigaation avulla. Suurissa wikeissä, kuten Wikipediassa, sivujen löytäminen perustuu sisäiseen hakuun ja sisäisiin linkityksiin. Wikin rakentaminen aloitetaan yhdeltä sivulta. Wikiä on helppo kasvattaa vähän kerrallaan. Kun wikin perusrakenne on selkeä, osallistujien on helppo täydentää sivuja. Wikin editointitila muistuttaa tekstinkäsittelyohjelmaa. Wikissä tehdään sisäisiä linkkejä sivulta toiselle ja samalla luodaan uusia tyhjiä sivuja. Wikillä voi rakentaa esimerkiksi ryhmän verkkolehden tai tiettyä aihetta käsittelevän verkkokirjan. Blogi- ja wikipalveluiden kehittyminen on vähentänyt palveluiden välisiä eroja.

Blogien ja wikien vertailua

Mitä eroavaisuuksia?

  • Molemmissa voi olla useita kirjoittajia. Wiki soveltuu paremmin suuren ryhmän yhteiskäyttöön.
  • Wiki voi sisältää lukemattoman määrän sivuja. Sivuista voi luoda hakemiston.
  • Jokaisesta muokkauskerrasta tallentuu versio, jonka voi palauttaa.
  • Jokaisella wikisivulla on erillinen keskusteluosio (joissakin palveluissa mahdollisuus valita vaihtoehtona yksi wikikohtainen keskustelusivu).
  • Wiki ei käytä HTML-koodia vaan omaa wikikoodiaan.
  • Blogit toimivat paremmin mobiililaitteilla. Blogiin voi lähettää sisältöä myös sähköpostina, mikä ei wikissä onnistu.
  • Blogi tuottaa helpommin seurattavaa syötettä, sillä wikin uusi syöte syntyy jokaisesta, pienestäkin editoinnista.
  • Ainoastaan wikissä on mahdollisuus antaa täysi editointioikeus ilman kirjautumista.
  • Wikistä saa helposti varmuuskopion. Useissa wikipalveluissa on myös mahdollisuus tulostaa wiki pdf-muodossa.

Mitä yhtäläisyyksiä?

  • Molempia voi käyttää selaimen kautta ilman tietokoneelle ladattavaa erillisohjelmaa.
  • Molempiin voi upottaa (embed) erilaista sisältöä (esimerkiksi kuvia ja videoita sisällönjakopalveluista saatavan upotuskoodin avulla).
  • Molemmissa on mahdollisuus käydä keskustelua (blogissa kommentteina yksittäisiin merkintöihin ja wikissä useimmiten sivukohtaisesti).
  • Molempien uusia sisältöjä voi seurata syötteenä (RSS).
  • Molemmissa on mahdollista tuottaa sisältöä yhteisöllisesti.
  • Kumpikin voi olla avoin tai suljettu.

Twitter ja Instagram

Twitter on useiden vuosien ajan listattu maailmalla suosituimpien opetuskäytön somepalveluiden kärkeen. Suomessa Twitterin opetuskäyttö on edelleen vähäistä ja harvalla nuorella on oma Twitter-tili. Twitterillä on helppo seurata julkisuuden henkilöiden, tietyn aihealueen erityistuntijoiden tai monenlaisten organisaatioiden viestivirtaa. Twitter tukee verkostoitumista. Sen avulla on mahdollista seurata ajankohtaisia tapahtumia ja viestiä vaikkapa television ajankohtaisohjelmaan. Myös erilaisia historian opetuksen projekteja on toteutettu onnistuneesti Twitterillä, kuten YLEn #Titanicilla.

Twitterissä on kehittynyt oma viestintäkulttuuri, jossa erilaisilla lyhenteillä ja merkeillä tiivistetään oma sanoma käytettävissä olevaan 140 merkkiin. Tärkeimpiä Twitter-viestien ymmärtämistä helpottavia tietoja on kolme:

  1. @-merkki sanan edessä tuottaa suoran linkin Twitter-käyttäjäprofiiliin (esimerkiksi @yleuutiset)
  2. #-merkki eli hashtag sanan edessä muodostaa viestikanavan, joka kokoaa kaikki samaan aihepiiriin kuuluvat viestit yhteen (esimerkiksi #YLE)
  3. verkkosivujen osoitteet ovat usein pitkiä ja Twitterissä onkin sisäänrakennettu linkkien lyhennysominaisuus.

Twitter-viestiin voi liittää kuvan ja paikkatiedon.

Instagram on Twitterin kaltainen viestipalvelu, jossa viestin ensisijainen muoto on kuva tai lyhyt video, jonka ohessa voi olla myös tekstiä. Instagram soveltuu opetuskäytössä esimerkiksi havaintojen keräämiseen tai tapahtumasarjan dokumentointiin.

Twitterin ja Instagramin käyttäjätili voi olla avoin tai suljettu. Suljettu käyttäjätili näkyy vain niille henkilöille, jotka tilin käyttäjä hyväksyy. Molemmat palvelut sopivat roolipelimäisiin toteutuksiin, sillä sama henkilö voi luoda useita tilejä ja useiden tilien käyttäminen onnistuu myös yhdistämällä tilit keskenään. Jokaista tiliä varten tosin on oltava eri sähköpostiosoite. Vinkki Gmail-sähköpostin omistajille: jos tarvitset useita sähköpostiosoitteita erillisprofiilien luomiseen, voit lisätä Googlen käyttäjätunnuksen perään plusmerkin ja lisäosan, esimerkiksi sähköpostista saa erillisen osoitteen anna.malli+. Tähänkin osoitteeseen lähetetyt viestit tulevat samaan alkuperäisen osoitteen postilaatikkoon.

Verkkoyhteisöpalveluita

Verkkoyhteisöpalvelut tukevat ensisijaisesti ihmisten välistä verkostoitumista ja vuorovaikutusta. Ne tarjoavat erilaisia keinoja kontaktien luomiseen ja ylläpitämiseen. Verkkoyhteisöpalveluissa yksi käyttäjä voi helposti julkaista sisältöjä suurelle joukolle. Verkkoyhteisöpalveluissa on mahdollisuus tykätä toisten jakamista sisällöistä ja jakaa sisältöjä edelleen. Palvelut mahdollistavat usein myös sisältöjen tuottamisen, muokkaamisen, mobiilikäytön ja suosittelun.

Yhteisöpalveluista Facebook on tällä hetkellä suosituin. Facebookissa on mahdollista perustaa sivuja, ryhmiä, asiakirjoja ja tapahtumia. Ryhmä voi olla näkyvillä vain jäsenille. Facebook soveltuu opetuskäytössä esimerkiksi tiedottamiseen, lyhytaikaisiin ryhmätöihin sekä projektien tiedottamis- ja verkottumispaikaksi. Opinto-ohjaajilla on myös hyviä kokemuksia Facebookin käytöstä. Facebookin ongelmana ovat käyttöehdot ja jatkuvat muutokset. Palvelu varaa käyttöehdoissa itselleen kattavan oikeuden hyödyntää palveluun talletettua sisältöä. Suosion vuoksi Facebook voi kuitenkin tietyissä tilanteissa olla toimiva yhteistyöympäristö.

Google on vuosien varrella kokeillut useiden verkkoyhteisöpalveluiden vetovoimaisuutta: Google+, Google Groups, Orkut, Google Wave, Buzz. Näistä Google+ ja Google Groups ovat edelleen toiminnassa, mutta eivät erityisen suosittuja.

Ammatilliseen verkostoitumiseen käytetään meillä ja maailmalla eniten LinkedIn-palvelua, jota voisi kuvailla pelkistetyksi Facebookiksi. LinkedIn-palvelu jakautuu käyttäjien profiilitietoihin, kaverisuhteiden verkostoon, suositteluun ja työryhmiin. Palvelua käytetään myös työnhakuun ja rekrytointiin. Facebook on opettajien keskuudessa hyvin suosittu ja erilaisista ryhmistä saakin hyvin apua vaikkapa mobiililaitteiden käytön ongelmiin (ks. listaus opetusalan Facebook-ryhmistä Opeverkostot-wikissä).

Sisältöjen yhteinen luominen

Wikin ongelma yhteisöllisessä sisällöntuotannossa on, että wikisivua voi editoida vain yksi henkilö kerrallaan. Reaaliaikaisesti yhtä aikaa voi tekstiä tuottaa EtherPadillä (esimerkiksi Tieken Muistiolla), Google-dokumenteilla tai Microsoftin Office-dokumenteilla OneDrive / O365 -pilvipalvelussa. Google-dokumentit ja OneDrive tarjoavat riisutun version toimisto-ohjelmista, tekstinkäsittelyn lisäksi dokumenteilla voi luoda diaesityksiä, laskentataulukoita, kyselylomakkeita ja piirroksia. Dokumentteja voi jakaa yksittäisille käyttäjille tai verkkoon. Verkkojakamisessa on mahdollista antaa muille pelkkä lukuoikeus tai mahdollisuus editointiin.

Reaaliaikaisesti yhteistä sisältöä voi tuottaa myös muutamilla miellekarttapalveluilla, kuten MindMeister ja Mind42, ja yhteisellä piirrospöydällä, kuten DabbleBoard. Hauska pieni palvelu, Padlet, antaa ryhmätyöhön virtuaalisia liimalappuja.

Sisältöjen jakaminen

Erilaisten tuotosten verkkojakeluun löytyy lukuisia palveluita, jotka tarjoavat ilmaista tallennustilaa. Videonjakopalvelu YouTube on kaikista suosituin sisällönjakopalvelu. Siitä on muodostunut jo eräänlainen hakukonekin, sillä Googlen rinnalla ihmiset hakevat verkkosisältöjä Wikipediasta, Facebookista ja YouTubesta. Videoita voi löytää ja jakaa muissakin palveluissa, kuten TeacherTube ja Vimeo.

Valokuvia voi jakaa Flickr-, OneDrive Valokuvat ja Google Kuvat -palveluilla. Dia-esitykset ja pdf-tiedosto voi jakaa SlideShare-palvelussa. Esityksiä ja tekstejä voi jakaa myös Scribd-palvelussa.

Kirjanmerkkien jakaminen

Omalle koneelle talletetut verkkosivujen linkit, joita suosikeiksi tai kirjanmerkeiksi nimitetään, helpottavat hyvien sivujen löytämistä. Ongelma omalle koneelle tallennetuissa kirjanmerkeissä on se, että ne löytyvät vain siltä yhdeltä ainoalta koneelta. Ongelmaan tarjoavat ratkaisun sosiaaliset kirjanmerkit. Ideana on tallettaa hyvät verkkolinkit nettipalveluun, johon pääsee käsiksi miltä tahansa koneelta. Nettiin tallennettuja linkkejä voi myös jakaa kavereille ja ohjata suodatettuina listoina muille verkkosivuille. Sosiaalisten kirjanmerkkien tallettamiseen käytetyimmät palvelut ovat Delicious ja Diigo.

Videon ja äänen suoratoisto

Reaaliaikaisuus on nopeiden verkkoyhteyksien ja mobiilivälineiden myötä luonut mahdollisuuden luoda oma julkaisukanava tai kuten asia englanniksi ilmaistaan: live broadcast yourself. Suoraan videotoistoon eli striimaukseen suosituimmat palvelut ovat YouTube Live, Snapchat, Facebook Live, Periscope ja Bambuser – audiotoistoon Audioboom ja Spreaker. Osassa striimauspalveluita on mahdollista lähettää tallennevirtaa joko tietokoneelta tai mobiililaitteelta. Osassa voi myös tallentaa offline-tilassa ja julkaista tallenteen myöhemmin. Tämä on kätevää silloin, kun ei ole käytössä nopeaa verkkoyhteyttä.

Digitaalinen tarinankerronta

Digitaalinen tarinankerronta on teknologian kehittymisen myötä kehittynyt kiinnostavaksi. Enää tarinoita ei tarvitse pelkästään kirjoittaa. Niitä voidaan tuottaa vuorovaikutteisesti ja koostaa monista eri sisältötyypeistä. Tällaisia tarinoiden koostamispalveluita ovat muun muassa Storybird, Storify, Knovio, Microsoft Sway ja Windows Live Movie Maker. Suomalaista alkuperää oleva Thinglink-palvelu sopii myös hyvin tarinankerrontaan. Thinglinkissä palveluun ladataan kuva ja kuvan päälle sijoitetaan linkeistä aukeamaan tekstejä, verkkosivuja, videoita tai muuta sisältöä.

Anne Rongas 2011. Päivitetty 2016, Anne Rongas ja Kaisa Honkonen.

Lisätietoa

Jane Hartin blogista löytyy kattava luettelo tuoreimpiin opetuskäytön työvälineisiin. Hän on useiden vuosien ajan listannut 100 parasta oppimiseen soveltuvaa sosiaalisen median työvälinettä (löytyy verkosta hakusanoilla Top 100 Tools for Learning) ja nykyään kokoaa 200 parhaan listaa.

Matleena Laakso kouluttaa opettajia käyttämään sosiaalista mediaa ja raportoi blogiinsa monipuolisesti aihepiiristä. Hänen SlideShare-palvelusta löytyvät koulutusaineistonsa ovat selkeitä ja suosittuja.

Viisautta blogin käyttöön wiki-kirja

Viisautta wikin tekoon wiki-kirja

Virtukampus-hankkeen Sosiaalisen median hyvien käytäntöjen helminauha -wiki