Käsi- ja taideteollisuuden perinne opitaan tekemällä

Eeva Astala


Heikki Jylhä-Vuorio ja Esko Huhtala esittelevät Ikaalisten kirkon tervattua kattoa. - Ikata näkyy lähiympäristössään niin paljon kuin se on mahdollista. Yhteistyötarjouksia yrityksiltä tulee paljon. Jarmo Salinin opiskelijat toteuttivat mainosbanderollit ja kyltit paikalliselle firmalle.
Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitos Ikatassa arkkitehtuurista ja muotoilusta opitaan tekemällä, tutkimalla ja työssä oppimalla. Kulttuurihistorian tuntemus sekä käsi- ja taideteollisuuden perintö nivoutuvat osaksi ammattiopiskelua toteavat opettajat Eija Hesso, Jarmo Salin, Esko Huhtala ja apulaisrehtori Heikki Jylhä-Vuorio.

Heikki Jylhä-Vuorio ja Esko Huhtala esittelevät Ikaalisten kirkon tervattua kattoa. ”Ikata näkyy lähiympäristössään niin paljon kuin se on mahdollista” miehet kertovat. Jarmo Salinin opiskelijat toteuttivat mainosbanderollit ja kyltit paikalliselle firmalle: ”Yhteistyötarjouksia yrityksiltä tulee paljon.”

Apulaisrehtori Jylhä-Vuorio arvostaa käsityötaitoa ja taideteollisuuden alaa: ”Ikatassa on voimakas tahto pitää yllä käsi- ja taideteollisuuden taitoja ja siirtää niitä eteenpäin.” Kulttuuriperinnöstäkin opitaan parhaiten itse tekemällä. Muotoilun ja arkkitehtuurin historian tuntemus on osa työssä sovellettavaa ammattitaitoa. Rakennusrestauroinnin lehtori Eija Hesso pyrkii opetuksessaan siihen, että opiskelijalle syntyisi käsitys arkkitehtuurin tai muotoilun esteettisten ratkaisujen yhteydestä aikansa yhteiskuntaan. Tuotteiden muotoilu, arvostus ja käyttö on aina aikasidonnaista: ”Myös tässä päivässä tulee huomioida yhteiskunnan arvot, esimerkiksi ekologisuus”, Hesso toteaa.

Rakennusrestaurointi

Rakennusrestaurointia opettavat Huhtala ja Hesso määrittelevät koulutusalansa ytimekkäästi: ”Restaurointi tarkoittaa sitä, että opitaan korjaamaan rakennuksia kulttuurihistorialliset arvot huomioon ottaen.” Rakennusrestaurointi on sekä korjaamista että säilyttämistä. Perinteisiä työtapoja, menetelmiä ja materiaaleja käytetään aina, kun se on mahdollista ja tarkoituksenmukaista. ”Hirsirakentamista, kivirakentamista, panelointeja, ikkunoiden ja ovien korjausta. Viimeksi olimme tervaamassa Ikaalisten kirkon kattoa”, Hesso ja Huhtala kuvailevat opiskelun arkea.
Vanhan säilyttäminen ei ole aina itseisarvo. Rakennusrestauroijat joutuvat työssään pohtimaan myös nykykäytön vaatimuksia. Alkuperäiseen asuunsa palautettu rakennus ei välttämättä ole nykystandardien mukainen. Tällöin käytettävyys vaatii kompromissien tekoa. Myös muotoilun opetus lähtee perinteestä, mutta se soveltaa uusia tekniikoita tämän perinteen vaalimisessa.

Muotoilu- ja mallintaminen

- Muotoilumallintaminen kattaa koko tuotesuunnitteluprosessin, kertoo muotoilun ja mallintamisen lehtori Jarmo Salin. Opinnot antavat muotoilijan assistentin tehtävissä tarvittavat perustaidot aina ideoinnista valmiin kappaleen toteuttamiseen. Monet hakeutuvat muotoilun ja mallintamisen opintoihin saadakseen suunnittelutaitojen lisäkoulutusta: ”Esimerkiksi puuseppä joka haluaa täydentää muotoilun osaamistaan, tulee meille opiskelemaan.”

Ongelmanratkaisu ytimessä


Muotoilun ja mallintamisen valmistutaan muotoilijan assistentin tehtäviin. Opiskelijat keskittyvät yleensä yhteen osa-alueeseen; käsin piirtämiseen, käsin rakentamiseen tai tietokonetyöskentelyyn. Mallinrakennuksessa työstettävien materiaalien skaala on laaja keramiikasta puuhun, metallista muoviin.
- Ongelmanratkaisutaidot ovat tärkeitä myös työelämässä, summaa Hesso opiskelun ydintä. Restauroijan ammattitaito on tiedonhankinnan ja kulttuurihistorian tuntemuksen ammattitaitoa. Jokaista mahdollista restauroinnin esimerkkikohdetta ja -tapausta ei voi koulussa oppia. Tärkeintä on oppia laadukkaan työn käsite koko laajuudessaan. Jarmo Salin jatkaa: ”Muotoilusta tulee oppia ja sisäistää koko prosessi. Ei ole mieltä opettaa, että näin suunnitellaan puutuoli ja seuraavalla kurssilla valmistetaan metallituoli. Tulee ratkaista istumisen, ei tuolin, ongelmaa”. Käsillä tehden opitut taidot syvenevät kyvyksi ymmärtää prosesseja ideasta valmiiksi tuotteeksi.

Ammatillinen koulutus on osaamisperustaista, ja tutkinnon voi osin tai kokonaan suorittaa näyttötutkintona. Työelämä on vahva perusta sille, millaista osaamista tarvitaan. Yhteistyö on tiivistä ja molempia hyödyttävää. ”Työelämän tarpeita voi toisinaan tutkia huolellisemmin ammatillisen koulutuksen maailmassa, sillä aikaa syventyä asioihin on enemmän”, Jylhä-Vuorio pohtii.