Kotiseutu oppimisen lähteenä ja kohteena

Eeva Astala

Luolavuoren koulun opettaja Mikko Wuolamo nauttii vapaa-ajallaan muotokuvien ja rakennusten piirtämisestä. Harrastuksena hän on rakentanut kaikenlaista kesämökeistä lasten leluihin. Taide- ja taitoaineiden opetuksessa hän haluaa mahdollistaa oppilailleen onnistumisen elämyksiä. Wuolamoa kiinnostavat eri oppiaineiden opetuksen yhdistäminen ja oppilaiden motivoiminen projektiluonteiseen työskentelyyn.

Luolavuoren koulun opettaja Mikko Wuolamo kuvailee elävästi yhtä monista eheyttävistä opetuskokonaisuuksistaan näin; ”Aina sanotaan, että oppilaat ovat lyhytjänteisiä, mutta pitkäkestoisen projektin salaisuus on mielekkäässä toiminnassa.” Wuolamo kertoo oppilaidensa kanssa toteutetusta Turun kulttuurihistoriaa käsittelevistä Turku 1763-projektista. Oppilaat tutkivat turkulaista arkea rakensivat valtavan pienoismallin kaupungista ennen kohtalokasta Turun paloa. Pienoismallin rakentamiseen kului koko lukuvuosi. ”Pienoismalli rakennettiin kokonaan koulupäivien ulkopuolella vapaaehtoisten oppilaiden kanssa. Koko luokka halusi olla mukana.”

Eheyttäen yli oppiainerajojen

Eheyttävä opetus on usein ilmiöpohjaista ja oppiainerajat ylittävää. Opiskeltavia ilmiöitä tarkastellaan laajana kokonaisuutena, useista tulokulmista, ei yhden aineen sisäisenä kuriositeettina. Eheyttävää opetusta voi kuvata horisontaaliseksi, oppiainerajat läpäiseväksi kokonaisuudeksi.

Turku 1763 -projektissa Wuolamo kertoo yhdistäneensä lähes kaikkien oppiaineiden, esimerkiksi historian, matematiikan ja liikunnan opetuksen tavoitteita. Vanhoja karttoja ja rakennuksia tutkittiin historian ja äidinkielen tunneilla. Mittakaavan käsitettä avattiin matematiikan opetuksessa. Käsityön tunneilla valmistettiin pienoismallin pohjalevyt. Liikuntaa ja kuvataidetta yhdistävillä kävelyretkillä tutustuttiin kaupungin arkkitehtuuriin ja vierailtiin samoilla paikoilla, joita historiallisessa pienoismallissa käsiteltiin. Lukuvuoden kestänyt projekti huipentui avajaisiin, joihin oppilaat kirjoittivat lehdistötiedotteen sekä avajaispuheen.

Kulttuurihistoria ja rakennettu ympäristö

Muotoilua ja arkkitehtuuria käsitellään Wuolamon opetuksessa eri oppiaineiden tunneilla. Koulun yhteistä ”Vanhasta uutta” -teemaa käsiteltäessä perehdyttiin polkupyöräilyyn. Idea lähti kolmannen luokan ympäristötiedon kirjan kappaleesta, jossa käsiteltiin polkupyörän kehitystä juoksupyöristä aina kahden- ja kolmenistuttaviin ajopeleihin. Oppilaat tutkivat polkupyörämuotoilun historiaa ja toteuttivat kuvataiteen tunneilla omia visioitaan polkupyörän tulevaisuuden kehityksestä.

Vuonna 2011 Turun kaupungin arkkitehtuuriin ja historiaan tutustuttiin teemalla ”Turku palaa”. Oppilaat vierailivat näyttelykeskus Logomon ”Tuli on irti” -näyttelyssä, jossa oli esillä audiovisuaalinen rekonstruktio Turun palosta vuodelta 1827. Vierailu oli osa Kulttuuripolku-hanketta, jonka tarkoituksena on tuoda kulttuuripalvelut osaksi opetuksen käytäntöä. Näyttelykäynnin jälkeen oppilaat eläytyivät tuhoisan tulipalon aiheuttamiin aineellisiin ja aineettomiin vahinkoihin. Jokainen valitsi itselleen merkityksellisen turkulaisen rakennuksen, jonka palamista surisi. ”Joidenkin mielestä olisi kamalinta, jos tuttu jääkiekkohalli palaisi. Kirkot ja muut historialliset rakennukset olivat suosituimpia, sillä ne olivat oppilaiden mielestä hienoja.” Valittujen rakennusten arkkitehtuuria tutkittiin maalaamalla kuva, jossa kyseinen rakennus on liekeissä.

Ideoita omista kiinnostuksen kohteista

Wuolamolle ideat projekteihin tulevat usein spontaanisti, koulun yhteisten teemojen kautta, opettajakollegoilta tai opetukselle asetetuista tavoitteista. Omat kiinnostuksen kohteet vaikuttavat paljon. Turun saaristoon ja saaristolaiselämään sekä rakennusperinteeseen on tutustuttu vierailemalla Bengtsärin majakkasaarella. Ennen retkeä perehdyttiin majakoihin luokassa: ”Tutkittiin mikä majakka on ja miksi niitä on. Puhuttiin haaksirikoista ja aarteista… Lapset kiinnostuivat aiheesta.” Oppilaat suunnittelevat oman majakkansa ja toteuttivat sen käsityön tunneilla. Näin vierailu ei jäänyt irralliseksi retkeksi. Opettajan innostuksesta lähtenyt kiinnostus majakoita kohtaan heräsi oppilaissa jo ennen elämyksellistä reissua majakkasaarelle.

Alakoulussa on Wuolamon mukaan oleellista oppia perustiedot taide- ja taitoaineissa: ”Opetellaan muun muassa työtavat, materiaalit ja niiden käsittely” Wuolamo määrittelee. Käsityössä opetellaan työkalujen käsittelyä, kuvataiteessa kuvan tekemisen lainalaisuuksia kuten värien käyttöä tai perspektiivin kuvaamista. Käytäntöjen ja tekniikoiden oppimisen kautta oppilas kokee onnistumisen elämyksiä ja oppii tapoja toteuttaa ja hyödyntää luovuuttaan. ”Kun oppilaat huomaavat oppivansa ja että työstä tulee hieno, se kannustaa eteenpäin”. Wuolamon mielestä opettajan tehtävä on ohjata oppilaita oppimaan – ja ennen kaikkea nauttimaan opiskelustaan ja oppimisen tuloksista.

Mikko Wuolamon luokan oppilaat ovat tehneet nukketeatterilavasteita teemaan erilaiset tunnelmat ja miljööt, ympäristöt. Taustalla näkyy uudelleen suunniteltu paperiroskakori. Paperin kierrätys on jännittävämpää, kun saa kurkottaa hain suuhun.