Arkkitehdin työ

Ville Hara ja Anu Puustinen

Arkkitehtuurin merkitys


Sipoo jokilaakso, ehdotus, ideakilpailu, Sipoo, 2011
Elämme rakennetun ympäristön keskellä: asumme, työskentelemme, opiskelemme ja harrastamme jonkun suunnittelemissa rakennuksissa. Liikumme paikasta toiseen kaupunkitilassa, joka on saanut muotonsa suunnittelun kautta.

Ympäristömme laadulla on suuri merkitys arjen hyvinvoinnille: Onko talo laadukas ja kestävä? Entä kaunis? Kohtaavatko asukkaat yhteistiloissa tai pihalla? Onko asukastiheys riittävä mahdollistamaan toimivat lähipalvelut ja joukkoliikenneyhteydet? Arkkitehti voi vaikuttaa sekä maankäyttöön että rakennuskantaan. Liikenne sekä rakennusten rakentaminen ja käyttö muodostavat yhdessä valtaosan hiilijalanjäljestämme. Arkkitehdilla on paljon mahdollisuuksia edistää kestävää kehitystä, mikä tekee ammatista kiehtovan.

Mitä on arkkitehdin työ?

Yleisesti ajatellaan, että arkkitehti piirtää taloja. Ammatissa voi kuitenkin toimia monella eri tavalla monessa eri asemassa. Arkkitehteja toimii mm. rakennussuunnittelijoina, yhdyskuntasuunnittelijoina, opettajina ja tutkijoina.

Arkkitehdin koulutus on laaja, sillä arkkitehdilla pitää olla perustiedot hyvin monesta asiasta erilaisista ruuvityypeistä laajojen asuntoalueiden suunnitteluun. Arkkitehti onkin generalisti, kuten orkesterin kapellimestari, joka johtaa usean eri soittajan muodostamaa orkesteria. Arkkitehti voi myös erikoistua johonkin erikoisalaan esimerkiksi kestävän kehityksen mukaiseen rakentamiseen tai toimia suunnittelua tilaavana tahona.

Rakennussuunnittelun vaiheet

Rakennuksen suunnittelu on pitkä prosessi, joka alkaa tarveselvityksellä eli asiakkaan tilantarpeiden kartoituksella. Suunnittelutyöhön otetaan mukaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa erikoissuunnittelijat kuten rakennesuunnittelija, LVI-suunnittelija ja sähkösuunnittelija. Arkkitehdin työhön kuuluu suunnittelijaryhmän työn koordinointi. Arkkitehti varmistaa, että eri suunnitelmat eivät ole keskenään ristiriidassa. Kun hankkeelle on saatu rakennuslupa rakennusvalvontaviranomaisilta, piirretään rakennuksesta riittävän tarkat kuvat, jotta rakennustyölle voidaan laskea hinta. Arkkitehti valvoo työtä osaltaan myös työmaalla ja varmistaa, että suunnitelmia noudatetaan.

Suunnitelman syntyminen

Jokaisella suunnittelijalla on oma työskentelytapansa. Kuvaamme omaamme havainnollistaaksemme yhden tavan siitä, miten valmis rakennus syntyy. Aluksi tutustumme suunnittelun lähtötietoihin kuten kaavaan, tilaohjelmaan ja tilaajan tavoitteisiin. Suuresta määrästä tietoa suodatamme olennaisen työtä ohjaamaan. Tutustumme rakennuspaikkaan ja sen ympäristöön eri vuoden- ja


Kupla, Näköalatorni, Korkeasaari, Helsinki, 1999. Valokuvat: Jussi Tiainen
vuorokaudenaikoina. Aistimme paikan tunnelmaa:

  • Mikä paikassa on ainutlaatuista ja säilyttämisen arvoista?
  • Miten paikkaa voitaisiin parantaa nykyisestä?
  • Minkälaisia rakennuksia ympäristössä on?
  • Mikä on paikan historia ja minkälaisia suunnitelmia paikalle on aiemmin tehty?
  • Millaiseen maisemaan rakennus sijoittuu ja millaisia näkymiä tontille ja tontilta on?
  • Mistä suunnasta aurinko paistaa ja minkälainen mikroilmasto ja kasvusto paikalla on?
  • Mitä reunaehtoja liikenne asettaa?
  • Mitä palveluja lähistöllä on?
  • Millaisia ihmisiä lähistöllä on ja miten he käyttävät aluetta?

Samalla tavalla eläydymme rakennuksen tulevan käyttäjän rooliin. Mikä käyttäjälle on rakennuksessa merkityksellistä? Miten rakennus voi parantaa käyttäjän elämänlaatua? Esimerkiksi Pyhän Laurin siunauskappelissa pyrimme löytämään keinoja helpottaa surevien omaisten siunaustilaisuutta ja lohduttaa heitä vaikeassa tilanteessa.

Analyysia ja tiimityötä

Analysoimme onnistuneita esimerkkejä vastaavista suunnittelukohteista: mitä eri perustyyppejä esimerkeistä on johdettavissa? Mikä niissä on hyvää? Mistä kannattaa ottaa mallia? Piirrämme myös rakennuksen tilat mittakaavassa paperille, väritämme ne tilaryhmittäin koodiväreillä ja leikkaamme ne irtonaisiksi lapuiksi. Lappujen avulla voidaan helposti sommitella tiloja ja niiden välisiä suhteita. Tavoitteena ovat hyvät yhteydet tilojen välillä ja hukkatilojen minimointi. Tietokoneavusteisesta suunnittelusta huolimatta tutkimme rakennuksen hahmoa myös fyysisin pienoismallein.

Meiltä kysytään usein kenen idea jokin tietty projekti oli. Tiimityöskentelyssä kysymykseen on mahdoton vastata, sillä ajatuksia pallotellaan vapaasti ja tartumme toistemme esittämiin ajatuksiin ja kehitämme niitä vuorotellen eteenpäin. Monipolvisen prosessin aikana yhteistyössä muiden osapuolten kanssa keitetään lukuisista aineksista tasapainoinen ja herkullinen soppa. Tavoitteemme on, että analysoimalla kaikki lähtökohdat riittävän hyvin rakennus ikään kuin piirtää itse itsensä ja me toimimme vain avustavina kätilöinä.

Arkkitehtuuri opetuksessa


Mattolaiturit, ehdotus, Helsinki, 2011
Muille kuin arkkitehdin ammattiin opiskeleville tärkeintä on herättää kiinnostusta rakennettua ympäristöä kohtaan ja antaa välineitä havainnoida ja analysoida sitä. Arkkitehtuurin kulttuurinen merkitys on suuri, sillä rakennukset ovat pysyviä ja tekevät historian näkyväksi tässä päivässä. Esimerkiksi matkailukohteiden nähtävyyksistä suurin osa on aukioita, rakennuksia tai vaikka siltoja. Ymmärrys rakennetun ympäristön merkityksestä ja käsitys siitä, miten se syntyy, onkin tärkeä kansalaistaito.

Arkkitehtuuria pidetään jotenkin vaikeana ja kaukaisena asiana. Jotkut haikailevat turvallisuushakuisesti "vanhoja hyviä aikoja, jolloin tehtiin vielä kauniita taloja" sen sijaan että tunnistaisivat muutoksissa piilevät mahdollisuudet. Rakennuslaki takaa kansalaisille periaatteessa vaikutusmahdollisuudet ympäristöönsä, mutta tarjottuihin tilaisuuksiin on vaikea tarttua ilman riittävää ympäristönlukutaitoa.

Arkkitehdin työskentelyprosessia voidaan periaatteessa soveltaa mihin tahansa monimutkaiseen ongelmanratkaisutehtävään. Rakennussuunnitelman tekeminen esimerkiksi kuvataidetunnilla voisi tutustuttaa opiskelijan moniulotteiseen suunnitteluprosessiin. Rakennukset eivät synny itsestään vaan kiinnostavan suunnitteluprosessin tuloksena.