Muotoilu ja arkkitehtuuri oppimisen kohteena

Mikko Hartikainen, Heljä Järnefelt ja Eeva Astala

Elinympäristömme on hyvin pitkälle suunniteltu, muotoiltu ja rakennettu. Muotoilun ja arkkitehtuurin tulokset ovat keskeinen osa ihmisen tuottamaa kulttuuriympäristöä. Kulttuurihistorian tuntemus auttaa oman kulttuuri-identiteetin rakentumisessa. Kulttuuri- ja rakennusperinnön tuntemus tukee yksilön ymmärrystä yhteiskunnan arvoista ja toimintatavoista.

Lisäämällä ymmärrystä esine- ja rakennetusta ympäristöstä vahvistetaan lasten, nuorten ja aikuisten osallisuutta sekä vaikuttamiskeinoja. Kestävän kehityksen teemat, kriittinen kuluttajuus ja aktiivinen suhde ympäristöön ovat muotoilun ja arkkitehtuurin opetuksen tärkeitä tavoitteita. Luovia suunnittelu- ja ongelmanratkaisutaitoja tarvitaan työelämässä ja yhteiskunnan rakentamisessa. Muotoilu ja arkkitehtuuri ovat arvoihin, valintoihin ja elämäntapoihin liittyviä kulttuurisia ilmiöitä.

Kestävän kehityksen näkökulmat ovat muotoilu- ja arkkitehtuurikasvatuksen ydintä. Kriittisen kuluttajuuden ja elinkaariajattelun taidot ovat keskeisiä muotoilun ja arkkitehtuurin opetuksessa. Ympäristön havainnointi ja tutkiminen on opetuksessa hyvä lähtökohta, mutta päämääränä pitäisi kuitenkin olla oppijan aktiivinen, osallistuva ja omakohtainen ympäristösuhde. Tarkastelu ja analyysi eivät yksin riitä, vaan opetuksen tulisi perustua tekemällä oppimiseen. Siten muotoilun ja arkkitehtuurin opetus antaa tarpeellisia taitoja vaikuttaa ympäristön tilaan.

Muotoilu ja arkkitehtuuri kuuluvat niin yleissivistävän kuin ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmiin. Muotoilu- ja arkkitehtuurikasvatusta toteutetaan taide- ja taitoaineissa, kulttuurikasvatuksen alalla ja käsiteltäessä esimerkiksi yhteiskunnallisia ja ympäristöä koskevia kysymyksiä.

Kansalliset ohjelmat koulutusta suuntaamassa

Viime vuosikymmeninä muotoilu- ja arkkitehtuurikasvatuksen käytäntöjä on edistetty lukuisten valtakunnallisten strategioiden, ohjelmien ja hankkeiden avulla. Valtioneuvoston arkkitehtuuripoliittinen ohjelma annettiin vuonna 1998. Tämän ohjelman yhtenä tavoitteena oli, että kouluissa arkkitehtuuria tutuksi tekemällä parannetaan edellytyksiä osallistua ympäristöä koskeviin ratkaisuihin. Vuonna 2000 voimaan tullut rakennus- ja maankäyttölaki takasi kansalaisille entistä paremmat mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon. Arkkitehtuuripolitiikan toteuttamista ja kehitystyötä voi seurata Arkkitehtuuripolitiikka-sivuilla. Vuonna 2012 perustettiin myös Arkkitehtuurin edistämis- ja tiedotuskeskus Arkkitehtuurikeskus, jonka moniin tehtäviin kuuluu myös arkkitehtuurikasvatuksen edistäminen.

Muotoilu 2005! on ensimmäinen muotoilupoliittinen ohjelma vuodelta 1999. Ohjelma laadittiin silloisen opetusministeriön johdolla. Ohjelmassa muotoilukasvatus nähdään erityisesti osana kuvataide- ja käsityön opetusta. Muotoilun perustaidoiksi listataan ongelmakeskeinen tehtävänratkaisu, kulttuurinen ajattelu, ilmaisullisuus, innovatiivinen suhtautuminen työhön sekä esinemaailman hahmottaminen ja hallitseminen. Vuonna 2011 valtion käynnisti muotoiluohjelman uudistuksen nimellä Muotoile Suomi. Ohjelmaa valmistellaan työ- ja elinkeinoministeriössä yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa.

Opetushallitus on ollut toteuttamassa useita muotoiluun, arkkitehtuuriin ja kulttuuriperintöön liittyviä pedagogisia hankkeita ja projekteja, kuten Suomen Tammi -kulttuurikasvatushanketta, Lähde -luovuus ja kulttuurikasvatushanketta sekä TaiTai -taide- ja taitoaineiden kehittämishanketta. Myös useat eri järjestöt ja kulttuurilaitokset ovat toteuttaneet lukuisia muotoiluun ja rakennettuun ympäristöön kytkeytyviä pedagogisia hankkeita ja julkaisuja.

Yleissivistävä koulutus

Aktiivinen ja havainnoiva, tietoon perustuva suhde arkkitehtuuriin ja muotoiluun on merkittävä osa yleissivistävää koulutusta. Valtioneuvoston asetuksessa perusopetuksen yhdeksi lähtökohdaksi mainitaan oppilaan kasvaminen kriittiseksi ja aktiiviseksi yhteiskunnan jäseneksi. Perusopetuksen tehtävä on muun muassa antaa oppilaille valmiuksia edistää kestävää kehitystä ja hyvinvointia. Lukion arvoperustassa mainitaan esimerkiksi kulttuuriperinnön vaaliminen, arvioiminen ja uudistaminen. Taiteen perusopetuksen arvoissa ja yleisissä tavoitteissa keskeiseksi tavoitteeksi on asetettu oppilaan luovan ajattelun ja toiminnan tukeminen.

Yleissivistävässä koulutuksessa muotoilu- ja arkkitehtuurikasvatus sisältyy erityisesti kuvataiteen ja käsityön opetukseen. Muotoilua ja arkkitehtuuria tulisi toisaalta myös opettaa eri oppiaineiden yhteistyönä eheyttävien teemojen avulla esimerkiksi maantiedon sekä historian ja yhteiskuntaopin opetuksessa. Rakennettu ja muotoiltu kulttuuri liittyvät vahvasti moniin perusopetuksen ja lukion aihekokonaisuuksiin. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys, kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus sekä kestävä kehitys ovat esimerkkejä aihekokonaisuuksista, joihin muotoilu- ja arkkitehtuurikasvatus luontevasti sisältyy.

Esi- ja perusopetus

Kuvataiteen ja käsityön opetuksessa opitaan ymmärtämään visuaalista kulttuuria laajasti. Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu on yksi kuvataiteen opetussuunnitelman neljästä keskeisestä sisällöstä. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti kuvataiteen opetuksessa kehitetään kestävän tulevaisuuden rakentamisessa tarvittavia taitoja.

Vuosiluokilla 1-4 oppilas tutustuu esimerkiksi suomalaiseen rakennusperinteeseen, kotipaikkakunnan arkkitehtuuriin, muotoiluun ja luonnonympäristöihin. Tavoitteena on oppia arvioimaan ympäristön esteettisiä arvoja, viihtyisyyttä ja toimivuutta omasta kokemusmaailmasta käsin. Vuosiluokilla 5-9 painotetaan erilaisten ympäristöjen tarkastelua eettisestä ja ekologisesta näkökulmasta. Lisäksi tutustutaan muotoilun ja arkkitehtuurin tyylisuuntiin sekä tärkeimpiin edustajiin.

Käsityöopetuksen tehtävänä on muun muassa lisätä ymmärrystä työn ja materiaalin laadusta sekä kykyä arvioida kriittisesti omia valintoja. Vuosiluokilla 1-4 oppilasta ohjataan ongelmanratkaisu- ja suunnittelutaitojen omaksumiseen. Lisäksi vuosiluokilla 5-9 oppilas saa ainesta oman identiteettinsä rakentamiseen perehtymällä ainakin suomalaiseen muotoilu-, käsityö- ja teknologiakulttuuriin. Oppilas oppii myös ymmärtämään yritystoimintaa ja teollisia tuotantoprosesseja.

Lukiokoulutus

Lukion kuvataideopetus kehittää opiskelijan ymmärrystä yhteiskunnan ja ympäristön visuaalisista ilmiöistä ja niiden merkityksistä. Opetuksen tavoitteena on myös että opiskelija ymmärtää oman toimintansa vaikutuksia ympäristöön ja sen suunnitteluun.

Kurssilla Ympäristö, paikka ja tila opiskelija tutustuu monipuolisesti muotoiluun, arkkitehtuuriin ja ympäristöön. Erilaisia ympäristöjä havainnoidaan niin esteettisestä, ekologisesta kuin eettisestä näkökulmasta. Opiskelija oppii myös tarkastelemaan ympäristöä esimerkiksi sosiaalisena ja psyykkisenä ilmiönä ja kulttuurisena viestinä. Myös kurssi Media ja kuvien viestit sisältyy muotoilu- ja arkkitehtuurikasvatukseen. Esimerkiksi pelien ja verkkosivujen kuvailmaisu sekä graafinen suunnittelu ovat myös muotoiluun sisältyvää visuaalista kulttuuria.

Taiteen perusopetus

Taiteen perusopetuksessa muotoilu- ja arkkitehtuurikasvatus kuuluu erityisesti kuvataiteen, käsityön ja arkkitehtuurin opetukseen. Kuvataiteen yleisen oppimäärän osa-alueina mainitaan muun muassa kulttuuriperintö ja esineympäristö sekä luonnon ja rakennetun ympäristön visuaaliset ilmiöt. Käsityön oppimäärässä perehdytään esineiden, tekstiilien ja vaatetuksen suunnitteluun ja valmistukseen sekä ympäristön suunnitteluun ja rakentamiseen. Arkkitehtuurin suuntautumisvaihtoehdossa painotetaan arkkitehtuuria soveltavana taiteenalana, jossa yhdistyvät monet taiteen ja tieteen alat. Yhtenä tavoitteena on avata ympäristön laadun merkitystä ihmisen hyvinvoinnille.

Ammatillinen koulutus

Kaikkiin 52 ammatilliseen perustutkintoon kuuluu ammattitaitoa tukevia yhteisiä opintoja, joista yksi on Taide ja kulttuuri. Sen yhtenä tavoitteena on, että opiskelija ilmaisee ajatuksiaan, kokemuksiaan ja tunteitaan esimerkiksi kuvataiteen keinoin omaan ammattialaansa liittyen.
Useat tutkinnot perustuvat muotoilu- tai arkkitehtuuriosaamiseen. Tällaisia ovat esimerkiksi käsi- ja taideteollisuusalan, kuvallisen ilmaisun, tekstiili- ja vaatetusalan, verhoilu- ja sisustusalan, puualan, rakennusalan, sekä lapsi- ja perhetyön ja nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinnot sekä useat ammatti- ja erikoisammattitutkinnot. Kaikkien näiden alojen osaamissisältöihin kuuluu muotoiluun tai arkkitehtuuriin liittyvää toimintaa.

Jaettu asiantuntijuus

Muotoilu- ja arkkitehtuurikasvatusta kehitetään ja annetaan oppilaitosten lisäksi muun muassa museoissa ja muissa kulttuurilaitoksissa. Kulttuuri-instituutioissa pedagogista ja yleisötyötä arvostetaan entistä enemmän. Yhteistyö koulujen sekä taide- ja kulttuuritoimijoiden kesken on lisääntynyt merkittävästi esimerkiksi erilaisten hankkeiden ja projektien myötä. Myös ammattisuunnittelijoiden, muotoilijoiden ja arkkitehtien osaaminen on näkynyt osana muotoilu- ja arkkitehtuurikasvatusta. Kulttuurilaitoksilla on tärkeä rooli erilaisissa yhteistyöhankkeissa ja verkostojen luomisessa.