Muotoilu- ja arkkitehtuurikasvatuksen taustaa

Muotoilu- ja arkkitehtuurikasvatus on vakiintunut merkittäväksi taide-, taito- ja ympäristökasvatuksen alueeksi eri koulutusmuodoissa. Taide- ja taitokasvatus vahvistaa oppijan kulttuurista lukutaitoa erityisesti visuaalisen ja materiaalisen kulttuurin osalta. Kulttuurinen lukutaito kehittyy eri aikojen kulttuuria ja omaa ympäristöä ja yhteiskuntaa havainnoimalla, tulkitsemalla, vertaamalla ja ymmärtämällä.

Tiedon soveltaminen ja tekemällä oppiminen

Kaikkea taide-, taito- ja kulttuurikasvatusta yhdistää kehollisuus, tiedon soveltaminen ja tekemällä oppiminen. Oppilas oppii ilmaisussa, suunnittelussa ja valmistamisessa tarvittavia tietoja ja taitoja. Taide- ja taitoaineissa tarjotaan oppilaalle lisäksi mahdollisuuksia esimerkiksi kuvallisen ajattelun, kulttuurin tuntemuksen ja ympäristöestetiikan oppimiseen. Kuvataide ja käsityö antavat oppilaalle monipuolisia tietoja ja taitoja visuaalisesta kulttuurista eli esineympäristöstä, rakennetusta ympäristöstä ja mediaympäristöstä.

Eri oppiaineisiin yhdistäminen

On myös luontevaa integroida arkkitehtuuri- ja muotoilukasvatusta eri oppiaineiden opetukseen. Rakennetun ja esineympäristön kysymyksiä käsitellään eri oppiaineissa niille soveltuvin keinoin ja aihetta syventäen. Kuvataiteen ja käsityön rinnalla muotoilukasvatus voi olla myös osa esimerkiksi maantieteen, historian, äidinkielen, fysiikan ja uskonnon opetusta.

Muotoilun ja arkkitehtuurin määrittelyä

Muotoilun määritelmä ja käyttö on viime vuosina laajentunut. Esinemuotoilun rinnalla puhutaan esimerkiksi palvelu- ja pelimuotoilusta. Muotoilua ovat myös työskentelytavat ja prosessit, eivät ainoastaan esineet ja tavarat. Palveluja kehitetään ja suunnitellaan muotoilun keinoin, käyttäjän ja palvelun tarjoajan tarpeet lähtökohtana. Arkkitehtuuri määritellään usein rakennustaiteeksi. Arkkitehtuurikin on myös elettyä, arkista käyttöympäristöä, jota voidaan tarkastella sosiaalisena, kulttuurisena, kulttuurihistoriallisena tai yhteiskunnallisena ilmiönä. Kestävän kehityksen teemat sekä aktiivisen, osallisuuteen tähtäävän ympäristösuhteen luominen ovat tärkeitä muotoilu- ja arkkitehtuurikasvatuksen päämääriä. Ne tulisi huomioida kaiken opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa.

Ihminen tuottaa kulttuuriympäristöä

Muotoilu ja arkkitehtuuri ovat erillisiä ilmiöitä, mutta niihin liittyy paljon päällekkäisiä ja rinnakkaisia teemoja ja kysymyksiä. Muotoilua ja arkkitehtuuria on opetuksen näkökulmasta luontevaa tarkastella laajana kokonaisuutena, joka kattaa sekä esine- että rakennetun ympäristön. Muotoilu ja arkkitehtuuri ovat ihmisen tuottamaa kulttuuriympäristöä. Suunnittelun lähtökohtana on useimmiten ongelmanratkaisu: Miten tehdä ympäristöstä kestävämpi, toimivampi ja miellyttävämpi?