Mikael Agricolan elämänvaiheet pähkinänkuoressa

Mikael Olavinpoika syntyi noin vuonna 1510 Pernajassa, Torsbyn kylässä itäisellä Uudellamaalla. Isä oli kohtalaisen varakas maanviljelijä, mutta äidistä ei tiedetä mitään, ei edes nimeä. Lahjakas Mikael-poika sai alkuopetusta kotiseurakuntansa papilta, ja 1520-luvun alkupuolella hän pääsi jatkamaan opintojaan Viipurin kouluun. Täällä hän otti sukunimekseen Agricola, joka merkitsee maanviljelijää.

Vuonna 1528 Agricola muutti opettajansa Johannes Erasmuksenpojan kanssa Turkuun ja pääsi piispa Martti Skytten kirjuriksi. Seuraavana vuonna piispan sihteerinä toiminut Johannes kuoli, ja Mikael Agricola peri hänen virkansa.

Vuonna 1531 Agricola vihittiin papiksi siitä päätellen, että hän osti Lutherin postillan eli saarnakokoelman.Vuonna 1536 hän matkusti yhdessä toisen Pernajasta kotoisin olleen opiskelijan Martti Teitin kanssa Saksaan Wittenbergin yliopistoon oppimaan lisää uskonpuhdistuksesta ja pyhien kirjojen kääntämisestä.

Vuonna 1539 Agricola valmistui maisteriksi ja palasi Turkuun. Ajan tapa oli, että nuorin ulkomailta palaava maisteri ryhtyi katedraalikoulun koulumestariksi. Tässä tehtävässä Agricola aloitti aktiivisen julkaisutoiminnan. Hän julkaisi Aapiskirjan vuonna 1543, Rukouskirjan 1544 ja hioi kuntoon jo ennen Wittenbergin matkaa aloitettua Uuden testamentin suomennosta.

Vuodenvaihteessa 1547–1548 Agricola luopui koulumestarin tehtävästä, jonka otti hoitaakseen uusi maisteri, Paulus Juusten. Agricolan Uuden testamentin suomennos ilmestyi vuonna 1548, ja seuraavana vuonna painettiin pappien apuvälineiksi tarkoitetut Käsikirja, Messu ja Kristuksen kärsimyshistoriaa kuvaava Piina.

Piispa Martti Skytte kuoli vuonna 1550, mutta kuningas Kustaa Vaasa ei heti nimittänyt uutta piispaa. Kirkon valtaa ja omaisuutta haluttiin siirtää kuninkaalle. Samana vuonna syntyi Mikael Agricolan ja hänen puolisonsa Birgitta Olavintyttären poika Kristian. Uskonpuhdistuksen ansiosta papitkin saivat nyt mennä naimisiin ja perustaa perheen. Agricola jatkoi kirjallista työtään ja julkaisi osia Vanhasta testamentista. Psalttari sekä Veisut ja ennustukset painettiin 1551, ja vuoden 1552 puolella ilmestyi jälkimmäisen jatkoksi ”pikkuprofeettojen” kirja.

Vuonna 1554 Agricola nimitettiin Turun ordinariukseksi eli piispaksi. Vanha Suomen hiippakunta jaettiin kuitenkin kahtia Turun ja Viipurin hiippakuntiin, ja Viipurin ordinariukseksi tuli Paulus Juusten. Kuningas halusi käyttää piispoista nimitystä ordinarius sen merkiksi, että uudet piispat eivät enää saaneet vihkimystään katoliselta paavilta, vaan olivat kruunun alamaisia.

Ruotsalaisten ja venäläisten välillä oli jatkuvasti rajariitoja ja muita rauhattomuuksia. Vuonna 1557 kuningas Kustaa Vaasa lähetti Moskovaan rauhanvaltuuskunnan, johon Mikael Agricola osallistui Suomen edustajana.  Paluumatkalla huhtikuun 9. päivänä Mikael Agricola kuoli Kuolemajärven pitäjässä Kyrönniemen edustalla. Hänet haudattiin Viipuriin, mutta tarkkaa hautapaikkaa ei kukaan tiedä.

Kaisa Häkkinen | Materiaali on tuotettu Agricola 2007 -juhlavuoden yhteydessä.