Saksaan opiskelemaan

Agricolan ura oli kuitenkin vasta alussa ja lahjakas nuorukainen lähetettiin vielä saamaan lisäoppia Kaakkois-Saksassa sijaitsevaan Wittenbergin yliopistoon, jossa Lutherkin vaikutti.

Mikael lähti matkaan toisen pernajalaisnuorukaisen, Martti Teitin kanssa syyskesällä 1536. Matkaan lähdettiin laivalla. Laivamatkat olivat noina aikoina vaarallisia, mutta Mikael ja Martti pääsivät syksyllä turvallisesti perille.

Wittenbergin yliopisto oli vuoteen 1517 asti pieni ja tuntematon yliopisto. 31. lokakuuta vuonna 1517 kaikki kuitenkin muuttui, kun Martti Luther naulasi kuuluisat teesinsä Wittenbergin linnankirkon oveen. Muutamaa vuotta myöhemmin koko Eurooppa tunsi Lutherin nimen ja Wittenbergistä oli tullut uskonpuhdistuksen keskuspaikka ja sen yliopistosta Saksan suosituin. Wittenbergiin tuli opiskelijoita ympäri Eurooppaa, ja tähän joukkoon liittyivät myös pernajalaiset Mikael Agricola ja Martti Teitti.

Wittenbergissä opiskelleiden suomalaisten kirjoja 1500-luvulta. Kuva: Helsingin yliopiston kirjasto.

Wittenbergin vaikutus

Wittenbergissä opiskeltiin Martti Lutherin ja Filip Melanchtonin johdolla. Kaksikon maine täytti luentosalit ja yliopiston opiskelijamäärä kasvoi jopa tuhanteen. Wittenbergiin tultiin opiskelemaan nimenomaan teologiaa, ja näin tekivät myös siellä opiskelevat suomalaiset.

Agricola tutustui Wittenbergissä sekä Lutheriin että Melanchtoniin, joista ensimmäistä hän nimitti kunnianarvoiseksi isäksi ja toista opettajakseen. Opettajana Mikaeliin vaikuttikin erityisesti Melanchton, joka hallitsi sekä teologisen että humanistisen sivistyksen. Melanchton ei monipuolisesta sivistyksestään huolimatta suostunut koskaan ottamaan vastaan pappisvihkimystä tai teologian tohtorin arvoa. Hänen kotinsa oli humanistinen tiedekunta, jonka oppialan hän hallitsi suvereenisti.

Agricolan Wittenberg-aikana Melanchton luennoi muun muassa antiikin kreikkalaisista kirjailijoista ja filosofeista. Näitä luentoja Mikael kuunteli ja opetteli kreikan kieltä, jotta pystyisi tekemään raamatunkäännöksensä suoraan kreikankielisistä alkuteksteistä. Tämä raamatunkäännöstyö oli ensisijainen syy siihen, että Mikael oli lähetetty Wittenbergiin opiskelemaan.

Kustaa Vaasan stipendi

Vuoden opiskeltuaan Mikael Agricola kirjoitti kuningas Kustaa Vaasalle ja pyysi tältä stipendiä työnsä jatkamisen rahoittamiseksi. Mikaelilla oli hankkeessaan Turun tuomiokapitulin tuki, ja tämän tuen rohkaisemana hän uskaltautui lähestyä itse kuningasta. Hän kirjoitti kuninkaalle hyvin nöyrään ja imartelevaan sävyyn ja vetosi paitsi kuninkaan jalomielisyyteen myös valtion etuun asiassa. Ensimmäiseen latinaksi kirjoitettuun kirjeeseen ei tullut vastausta, joten Mikael yritti uudelleen vuoden 1538 keväällä. Tämäkään yhteydenotto ei tuottanut tulosta, mutta hän yritti vielä kerran ollessaan jo kotimatkalla.

Mikael Agricola ja Martti Teitti valmistuivat maistereiksi 1539. Kotimatkalle he lähtivät samana vuonna Ruotsin kautta. Mukanaan Mikaelilla oli suosituskirjeet Kustaa Vaasalle sekä Lutherilta että Melanchtonilta. Mikael ei kuitenkaan ilmaisesti koskaan tavannut kuningasta vaan palasi Turkuun loppukesästä 1539.

Ari Haapanen | Materiaali on tuotettu Agricola 2007 -juhlavuoden yhteydessä.