Varhaiset vuodet

Syntymä

Mikael Olavinpoika syntyi noin vuonna 1510. Tämä aika ei ole täysin varma, sillä noina aikoina ei ihmisten syntymä- ja kuolinaikoja kirjattu yhtä tarkkaan kuin tänä päivänä. Syntymäaika on kuitenkin sijoitettu vuosien 1508 ja 1512 välille Mikaelin myöhempien elämänvaiheiden perusteella.

Mikaelin syntymäpaikka oli Torsbyn kylä nykyisellä Itä-Uudellamaalla sijaitsevassa Pernajan kunnassa. Mikaelin koti oli varakas talonpoikaistalo, ja perheeseen kuului Mikaelin lisäksi kolme sisarta. Mikaelin isän nimi oli Olavi. Äidin ja sisarten nimistä ei ole säilynyt tietoa. Tämä kuvastaa hyvin sitä, kuinka vähän tuon ajan tavallisista ihmisistä on säilynyt tietoa.

Lapsuus

Mikaelin lapsuudestakaan emme tiedä paljoa. Esimerkiksi siitä, oliko Mikaelin koti suomen- vai ruotsinkielinen, ei ole varmuutta. Mikaelin kotiseutu oli ruotsinkielistä. Tämän perusteella olisi perusteltua olettaa, että myös Mikaelin koti olisi ollut ruotsinkielinen. Toisaalta Mikael kirjoitti teoksensa suomen kielellä. Tämä ei kuitenkaan todista, että Mikael olisi ollut alun perin suomenkielinen, vaan hän on saattanut ryhtyä kääntämään kirkollisia tekstejä ja kirjoittamaan suomeksi, jotta suomenkieliset saisivat mahdollisuuden lukea kirkon oppeja omalla kielellään.

Mikaelin opintie alkoi kotikunnassa Pernajan kirkkoherra Pärttylin opastamana. Kirkkoherra huomasi Mikaelin lahjakkaaksi ja ahkeraksi pojaksi, joten on mahdollista, että kirkkoherra suostutteli Mikaelin vanhemmat lähettämään tämän jatkamaan opintojaan Viipuriin. Noina aikoina oli hyvin harvinaista, että maatalon poikia lähetettiin opiskelemaan, mutta Mikael lähti kuitenkin noin vuonna 1520 Viipuriin jatkamaan opintojaan.

Samana vuonna kasvoi Ruotsissa kapinaliike Tanskan, Norjan ja Ruotsin unionikuningasta Kristian II:ta vastaan. Kapinaliikkeen johtoon nousi Kustaa Vaasa, josta oli tuleva Ruotsin kuningas muutamaa vuotta myöhemmin 1523.

 Tehtävä: Minkä ikäinen Mikael todennäköisesti oli lähtiessään kotoa Viipuriin kouluun? Mieti, millaista oli lähteä tuon ikäisenä vieraalle paikalle opiskelemaan.

Kruskopf, P.A.: Wiborg, julkaisussa Finland framstäldt i teckningar / Topelius, Zachris. - Helsingfors 1845 . Kuva: Helsingin yliopiston kirjasto.

Koulussa Viipurissa

Mikaelin aikana Viipuri oli linnan ympärille kehittynyt muurien ympäröimä kauppakaupunki, jossa oli noin 1500 asukasta. Viipurilla oli kauppayhteyksiä mm. Tallinnaan, Riikaan, Danzigiin ja Lyypekkiin, ja sitä pidettiin läntisen kulttuurin etuvartiona, josta oli pitkään suunniteltu Suomen uuden hiippakunnan keskuspaikkaa. Viipurin kaduilla saattoi kuulla suomen ja ruotsin kielen ohella esimerkiksi venäjää ja saksaa.

Mikael opiskeli Viipurin latinakoulussa, joka oli tuolloin maan toiseksi tärkein opinahjo. Mikael oli oppinut latinaa jo Pernajan kirkkoherra Pärttylin opissa, mutta Viipurissa hän oppi latinan kielen täydellisesti. Viipurissa Mikael tutustui myös humanismin ja uskonpuhdistuksen aatteisiin, jotka myöhemmin tulivat vaikuttamaan hänen työhönsä voimakkaasti. Tässä vaiheessa Mikael Olavinpoika otti isänsä ammatin mukaan nimekseen latinankielisen Agricolan, joka tarkoittaa maanviljelijää.

Muutto Turkuun

Münster, Sebastian, Ziegler, Jacob, Ptolemaios, Klaudios: osa kartasta Schonlandia XIII nova tabula. Kuva: Helsingin yliopiston kirjasto. Avaa koko kartta

Turun hiippakunnan piispa Arvid Kurki oli hukkunut Pohjanlahteen paetessaan tanskalaisia vuonna 1522. Tämän jälkeen piispanistuin oli ollut vailla hallitsijaa vuoteen 1528 asti. Vuonna 1528 piispanistuimelle nousi suomalaissyntyinen Martti Skytte. Martti Skytte ei ollut uskonpuhdistaja vaan harras katolinen. Hänen piispaksi nimittämiselleen ei kuitenkaan haettu vahvistusta paavilta. Näin kirkollinen valta Turun hiippakunnassa siirrettiin vaivihkaa paavilta Kustaa Vaasalle, joka oli noussut vuonna 1523 Ruotsin kuninkaaksi.

Viipurin latinakoulun rehtori Johannes Erasmuksenpoika siirtyi vuonna 1528 Turun piispan kansliaan kansleriksi eli sihteeriksi ja vei nuoren Mikaelin mukanaan. Mikael Agricolasta tuli tuolloin Turun piispankanslian kirjuri.

Uskonpuhdistuksen aatteet tunnettiin Turussa tuolloin jo varsin hyvin. Vaikka piispa ei uskonpuhdistusta julistanutkaan, oli uusi oppi saapunut Turkuun hyvin konkreettisessa muodossa Turun pormestarin pojan, Pietari Särkilahden mukana. Hän oli saanut pappisvihkimyksen ja opiskellut Saksassa ajan johtavan humanistin Erasmus Rotterdamilaisen johdolla. Palatessaan Saksasta noin vuonna 1522 Pietari järkytti kirkollisia piirejä syvästi. Hän oli nimittäin solminut avioliiton Saksassa ja toi nuorikkonsa mukanaan Turkuun. Tämä oli ensimmäinen pappisavioliitto koko Ruotsin valtakunnassa.

Aika Turussa

Mikael Agricolan opettaja Johannes Erasmuksenpoika kuoli jo seuraavana vuonna heidän Turkuun saapumisensa jälkeen. Mikaelista tuli hänen seuraajansa piispan kanslerina. Hänet vihittiin myös papiksi, koska hän oli saanut uskonoppia niin ikään vuonna 1529 kuolleen Pietari Särkilahden opetuksesta ja saarnoista. Pappina hän saarnasi ahkerasti uuden luterilaisen opin mukaisesti.

Mikael luki Turun aikanaan sekä Erasmus Rotterdamilaisen että Martti Lutherin kirjoituksia. Agricolan kirjallisesta ja kielellisestä lahjakkuudesta todistavat hänen vuonna 1531 hankkimaansa Lutherin postillaan tekemät sananselitykset. Hän laati teokseen lähes 200 sananselitystä, joissa hän selittää Lutherin tekstin kreikankielisiä sanoja latinaksi ja ruotsiksi. Turussa vietetty aika ja opiskelu antoivat vankan pohjan myöhemmälle työlle. Myös hänen raamatunkäännöstyönsä on luultavasti alkanut jo näinä varhaisina Turun vuosina. 

Ari Haapanen | Materiaali on tuotettu Agricola 2007 -juhlavuoden yhteydessä.