Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto - Finlands översättar- och tolkförbund ry

Rajaton tehtäväkenttä

Kääntämistä ja tulkkausta on Suomessa ollut kautta aikojen, mutta vasta 1940-luvun lopulla ryhdyttiin puuhamaan kääntäjien yhteenliittymää. Seuraavan vuosikymmenen alussa yritettiinkin koota kirjallisuuden kääntäjiä omaksi eturyhmäkseen, mutta hanke jäi vielä silloin toteutumatta. Vuosien 1953 – 1954 aikana haettiin jälleen eri tahoilla yhteyksiä asiasta kiinnostuneisiin henkilöihin, ja vihdoin vuonna 1955 helmikuussa perustettiin Suomen Kääntäjäin Yhdistys ry, jonka nimi vuonna 1978 muutettiin Suomen kääntäjien ja tulkkien liitoksi. Yhdistyksen perustamista vauhditti muun muassa se, että vuonna 1953 oli perustettu kansainvälinen kääntäjienjärjestö Fédération Internationale des Traducteurs (FIT).

Liittymällä yhteen kääntäjät ja tulkit halusivat ammattikunnalle yhteisen edunvalvojan, tekiväthän he työtään useimmiten yksin ilman työyhteisön tukea ja ammatillista yhteistyötä. Tärkeää perustajajäsenille oli myös työn laadun parantaminen –, kääntäjinä ja tulkkeina toimivat usein ammattia taitamattomat henkilöt, kääntäjänkoulutusta kun ei silloin vielä ollut. Kääntämisen ja tulkkauksen tason kohottaminen Suomessa kirjattiin jo ensimmäisiin sääntöihin – tavoite on ajankohtainen tänäkin päivänä. Kääntäjien ja tulkkien ammattihan ei ole suojattu, vaan sitä voivat edelleen harjoittaa kaikki, jotka siihen uskovat pystyvänsä. Sitä tärkeämpää on, että ammattikuntaa ja sen toimintaa edistämässä on yhteenliittymä, joka seuraa alan kehitystä ja tukee ammatissa toimivia kaikin mahdollisin tavoin, muun muassa järjestämällä heille täydennyskoulutusta.

Koulutus onkin yksi liiton toiminnan tärkeimpiä alueita, sillä kääntäjien ja tulkkien työn laadulle sekä heidän kilpailukyvylleen ja palveluilleen asetetaan yhä suurempia vaatimuksia. Täydennyskoulutuksen päämääränä on vahvistaa ammatissa toimivien ammatillista osaamista sekä auttaa heitä pysymään alan kehityksessä mukana. Koulutustilaisuuksissa käsitellään niin kääntäjän uusia työvälineitä (käännösmuistiohjelmat, tekniset apuvälineet) kuin ammatissa toimimisen muutoksia (sopimuskäytännöt, yrittäjyys, verotus).

Arvon mekin ansaitsemme

Kääntämisen ja tulkkausten määrä on viime vuosikymmeninä moninkertaistunut, siitä on tullut tärkeä kansainvälistymisen osatekijä. Itse ammatti sekä kääntäjien ja tulkkien ammattikunta ovat kuitenkin jääneet suhteellisen tuntemattomiksi – vain joskus joku yksittäinen kirjallisuuden suomentaja on yltänyt julkisuuden henkilöksi. Tiedotusvälineet ja ns. suuri yleisökin ovat yleensä olleet kiinnostuneita vain ”käännöskukkasista”, joista on julkaistu jopa kirjoja. Kuitenkin jokainen meistä joutuu päivittäin tekemisiin käännösten kanssa, sillä suuri osa teksteistä, jotka kohtaamme jokapäiväisessä elämässämme, ovat käännöstekstejä . Ne ovat useimmiten niin sujuvaa suomen kieltä, ettei lukija tule ajatelleeksi, että onnistuneen tekstin on tehnyt kääntäjä. Hän on siirtänyt tekstin, viestin, vieraasta kielestä ja kulttuurista suomen kieleen ja kulttuuriin, tehnyt tarkkaa ja vaativaa työtä – ja ansaitsee siitä tunnustusta ja arvostusta. Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto yhdessä alan muitten järjestöjen kanssa tekee alaa ja ammattikuntaa tunnetuksi järjestämällä erilaisia suurelle yleisölle suunnattuja tapahtumia ja tiedottamalla ammatista ja sen vaatimuksista. Suurin vuosittainen tapahtuma on kansainvälinen kääntäjienpäivä, jota vietetään ympäri maailman 30. syyskuuta.

Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto myös jakaa tunnustusta alan taitajille; se myöntää vuosittain Mikael Agricola -palkinnon edellisenä vuonna ilmestyneestä merkittävän kaunokirjallisen teoksen suomennoksesta ja J. A. Hollon palkinnon erityisen korkeatasoisesta tietokirjasuomennoksesta. Samoin vuosittain jaetaan Uljas Attila -palkinto henkilölle tai yhteisölle, joka edistää tulkkausta tai tulkkien asemaa yhteiskunnassa.

Myös valtio jakaa kääntäjille tunnustusta kerran vuodessa, valtion kääntäjäpalkinnon suomalaiselle kääntäjälle ja ulkomaisen kääntäjäpalkinnon suomesta vieraalle kielelle kääntävälle.

Kansainvälinen toiminta on vilkasta

Perustamisestaan lähtien liitto on ollut kansainvälisen kääntäjäjärjestön FIT:n jäsen, jonka toimintaan se on aina osallistunut aktiivisesti. Liiton edustaja on tällä hetkellä järjestön pääsihteeri ja hallituksen jäsen. Myös muu kansainvälinen yhteistyö on vilkasta, etenkin Pohjoismaitten välillä. Pohjoismainen kirjailija- ja kääntäjäneuvosto samoin kuin Itämerenmaiden kirjailija- ja kääntäjäneuvosto pohtivat kirjallisuuden alalla toimimisen edellytyksiä ja ongelmia sekä ottavat kantaa mm. tekijänoikeuksien toteutumiseen. Myös av-kääntäjien pohjoismainen yhteistyö on lisääntynyt viime vuosina. Kirjallisuuden kääntäjät osallistuvat lisäksi yleiseurooppalaisen kirjallisuuden kääntäjien yhteistyöjärjestön CEATL:n toimintaan (Conseil Europeén des Associations de Traducteurs Littéraires).

Kolmen vuoden välein järjestetään FIT:n kääntäjien ja tulkkien maailmankongressin, johon osallistuu alan ammattilaisia eri puolilta maailmaan. Vuonna 2005 kongressi järjestettiin Tampereella ja järjestelyistä vastasi Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto. Kongressissa oli yli 700 osallistujaa.

Liitto tänään

Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto on kääntämisen ja tulkkauksen alan ammattilaisten järjestö. Monissa maissa kääntäjäjärjestöjä on useita, kirjallisuuden, asiatekstin ja av-kääntäjillä on omat järjestönsä. Suomessa he muodostavat yhden yhteisen järjestön, sillä se on tarkoituksenmukaista ammattikunnan itsensä kannalta sekä helpottaa yhteydenpitoa mm. viranomaisiin. Eri kääntämisen alueet on liitossa jaettu jaostoihin, joita on viisi:

  • kirjallisuuden kääntäjät
  • asiatekstinkääntäjät
  • av-kääntäjät
  • tulkit
  • kääntämisen ja tulkkauksen opettajat ja tutkijat

Liitolla on paikallisosastot Tampereella, Turussa ja Brysselissä. Jäseniä liitossa on tällä hetkellä n. 1 800. Jäseneksi pääsee, jos täyttää liiton jäsenehdot (ks. Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton sivuilta).

Liiton keskeiset tehtävät ovat tällä hetkellä ammattikunnan tunnetuksi tekeminen, jäsenten tekijänoikeuksista huolehtiminen, koulutus sekä tiedottaminen ammattikunnan asioista. Liitto julkaisee 10 kertaa vuodessa ilmestyvää Kääntäjä−Översättaren-lehteä, joka lähetetään kaikille jäsenille, mutta sitä voivat tilata myös liiton ulkopuoliset tahot. Kääntämisen ja tulkkauksen tason kohottaminen on edelleen tärkeysjärjestyksessä etusijalla. Nyt siihen pyritään vaikuttamaan kansainvälisellä tasolla osallistumalla mm. eurooppalaisten kääntämistä koskevien laatustandardien valmistelutyöhön.

Liiton toiminnan keskus on toimisto, jossa työskentelee kaksi kokopäiväistä työntekijää. He opastavat ja neuvovat niin jäseniä, toimeksiantajia kuin muita kääntämisen ja tulkkauksen ongelmien kanssa painivia tai muuten alasta kiinnostuneita. Suuri joukko vapaaehtoisia toimii jaostoissa ja osastoissa alansa asiantuntijoina suunnittelemassa liiton toimintaa ja toteuttamassa sitä.

Helkky Halme | Materiaali on tuotettu Agricola 2007 -juhlavuoden yhteydessä.