Asiatekstinkääntäjän työ

Asiatekstinkääntäjän työ on tyypillistä asiantuntijatyötä, jota voidaan kuvata laaja-alaiseksi erityisosaamiseksi. Koska asiatekstinkääntäjän työkenttä on laaja, ovat monet kääntäjät erikoistuneet johonkin sen osa-alueeseen, esimerkiksi kauppaan ja talouteen, tekniikkaan ja teollisuuteen, tietotekniikkaan tai lääketieteeseen.

Kääntäjän työssä on kaksi pääasiallista vaihetta: tietojen etsintä ja varsinainen käännöksen luominen. Tuskin mikään käännettäväksi annettu teksti kuvaa niin uutta asiaa, että siitä ei aikaisemmin olisi kirjoitettu tai puhuttu käännöksen kohdekielellä. Kokenut kääntäjä osaa jo kaukaa nähdä ilmaukset ja termit, joille todennäköisesti on olemassa vakiintunut kohdekielinen käännös. Tällaisia ovat esimerkiksi virastojen ja laitosten nimet, virkanimikkeet, tuotteiden ja laitteiden nimet sekä viittaukset lakeihin ja määräyksiin.

Löytääkseen vastauksen kaikkiin näihin kysymyksiin kääntäjän on ryhdyttävä etsiväksi: soiteltava eri paikkoihin, selattava hakuteoksia ja sanastoja ja jututettava asiantuntijoita. Tiedon etsinnässä myös Internet on suureksi avuksi. Tiedonhakuun voi työpäivästä kulua melkoinen osa ilman, että valmista käännöstä syntyy riviäkään.

Se mitä yleensä pidetään kääntämisenä koostuu lähdekielisen tekstin sisällön − sen välittämän viestin − siirtämisestä kohdekielelle. Tämä on jo tiedonhakua luovempi työvaihe, jossa kääntäjä pääsee käyttämään omaa sanavarastoaan, ilmaisukeinojaan ja tyylitajuaan. Pienen kielialueen edustajana suomalainen asiatekstinkääntäjä on eri asemassa kuin suuremmilla kielialueilla asuvat kollegansa. Valtakielten kääntäjät voivat useimmiten kääntää omaan äidinkieleensä päin, kun taas pienten kielialueiden kääntäjät tekevät jopa pääosan työstään vieraaseen kieleen päin. Ellei satu olemaan kaunokirjallisuuden suomentaja, tv- tai videokääntäjä tai Euroopan unionille töitä tekevä kääntäjä, on kohdekielenä usein jokin muu kuin oma äidinkieli. Näin ollen suomalainen kääntäjä joutuu panostamaan merkittävästi vieraiden kielten aktiivisen taidon kehittämiseen ja ylläpitämiseen.

Aherruksen lopputuloksen tulisi olla tuote, jota ei käännökseksi edes huomaa. Hyvässä käännöksessä lähdetekstin sisältö tulee esille täsmällisesti, sujuvasti ja kohdekielelle ominaisin keinoin. Kääntäjä on jo käännösprosessin alussa ollut yhteydessä asiakkaaseensa ja selvittänyt hänen kanssaan käännöksen käyttötarkoituksen, mikä vaikuttaa siihen, miten teksti käännetään.

Kääntäjän tehtäväalueisiin saattaa kääntämisen lisäksi kuulua käännöstöiden koordinointi, kielentarkistus, kielineuvonta sekä lähdekielen kielenhuolto.

Helkky Halme | Materiaali on tuotettu Agricola 2007 -juhlavuoden yhteydessä.