Viittomakielentulkkaus

(Kuurojen Liitto ry ja Suomen Viittomakielen Tulkit ry)

Suomen kieli on kuurolle usein vieras kieli; suomeksi kirjoittaminen saattaa tehdä tilanteesta epävarman ja väärinymmärrysten mahdollisuus kasvaa. Ammattitaitoinen tulkki mahdollistaa sujuvan kommunikaation, antaa kuurolle mahdollisuuden itsenäiseen asioiden hoitoon ja tasa-arvoiseen osallistumiseen.

Tulkkaus mahdollistaa viestinnän kielirajoista huolimatta. Tulkin välityksellä käyty keskustelu lisää kielellistä tasa-arvoa, ja säästää molempien osapuolten aikaa ja voimavaroja. Suomen perustuslaki turvaa viittomakielisten kielelliset oikeudet.

Tulkki on tulkkaustilanteessa puolueeton ja vaitiolovelvollinen.

Tulkin työkielet

Pääosin tulkin työkielet ovat suomi ja suomalainen viittomakieli.

Suomalaisen viittomakielen lisäksi Suomesta löytyy suomenruotsalainen viittomakieli, jota käyttää pieni viittomakielisten kuurojen vähemmistö. Suomenruotsalaista viittomakieltä hallitsevien tulkkien määrä ei ole kovin suuri. Jotkut tulkit hallitsevat lisäksi kansainvälisissä tilanteissa käytettävän kansainvälisen viittomisen. Se ei ole itsenäinen vaan monesta viittomakielestä rakennettu, lähinnä amerikkalaiseen viittomakieleen perustuva ja yhteisesti sovittu viittomismuoto.

Viittomakielen tulkin työnkuva

Viittomakielen tulkki tekee useimmiten simultaanitulkkausta. Viittomakielen tulkit työskentelevät asioimistulkkeina esimerkiksi lääkärissä, asiakkaiden työpaikoilla ja harrastuksissa. Opiskelutulkit tulkkaavat oppilaitoksissa ja kursseilla. Tulkilta edellytetään usean alan termistön hallintaa sekä suomeksi että suomalaisella/suomenruotsalaisella viittomakielellä. Työ vaatii joustavuutta toimia monissa hyvin erilaisissa tilanteissa. Viittomakielen tulkki noudattaa työssään ammattisäännöstöä, joka edellyttää tulkilta mm. puolueettomuutta ja vaitiolovelvollisuutta.
 
Toisin kuin puhuttujen kielten tulkit, viittomakielen tulkit eivät työskentele tulkkauskopeissa suurissakaan kongresseissa. Viittomakielen tulkki sijoittuu eteen, lähelle puhujaa. Näin tulkkausta seuraavat voivat tulkin viittomisen lisäksi seurata sekä puhujan käyttämiä eleitä ja ilmeitä että mahdollisesti tämän käyttämiä taululle heijastettavia tekstejä tai kuvia. Puhuttuun kieleen päin tulkatessakaan tulkit eivät yleensä istu tulkkauskopeissa, vaikka tämä periaatteessa olisikin mahdollista.

Koulutus

Suomalaisen viittomakielen tulkkeja koulutetaan Humanistisessa ammattikorkeakoulussa Helsingissä ja Kuopiossa sekä Diakonia-ammattikorkeakoulussa Turussa. Koulutus kestää neljä vuotta ja on laajuudeltaan 240 opintopistettä (160 opintoviikkoa).

Erityisesti huonokuuloiset ja kuuroutuneet käyttävät viittomakielen sijasta kirjoitettua suomenkieltä, jolloin tarvitaan kirjoitustulkki. Osalla viittomakielen tulkeista on myös kirjoitustulkin pätevyys. Tulkkikoulutuksessa tulkit saavat perusvalmiudet myös viitotun puheen tulkkaamiseen.

Paritulkkaus

Paritulkkausta käytetään laadun takeena. Tutkimukset osoittavat, että jo kymmenen (10) minuutin kuluttua tulkkauksen alkamisesta tulkin väsyminen alkaa näkyä tulkkauksen laadussa. Paritulkkaus parantaa tulkin työssä jaksamista sekä tulkkauksen laatua. Tulkit vaihtavat aktiivivuoroa lähtötekstin vaativuudesta riippuen tavallisesti 10–20 minuutin välein.

Yli kahden (2) tunnin kestäviin sekä erityisen vaativiin tulkkaustilanteisiin suositellaan käytettäväksi aina kahta tulkkia. Kun toinen tulkki viittoo tai puhetulkkaa, hänen parinsa näyttää olevan lepovuorossa. Tulkkipari ei kuitenkaan ole toimeton, vaan hänen tehtävänsä on tukea tulkkiparia ja varmistaa aktiivivuorossa olevan tulkin tulkkeen oikeellisuutta. Pari on valmis korjaamaan ja täydentämään sitä.

Tulkin vastuu

  • valmistautuminen saamaansa tulkkaustehtävään
  • tulkkaus eli kielen ja kulttuurin välitys kahden eri kielen ja kulttuurin edustajien välillä
  • vaitiolovelvollisuus
  • neuvoa ja opastaa osapuolia tarvittaessa tulkkaustilanteeseen liittyvistä asioista

Tulkkivälitys

Kuuroilla on vammaispalvelulain ja -asetuksen nojalla oikeus käyttää tulkkia vähintään 120 tuntia vuodessa erilaisiin asioimistilanteisiin, kuurosokeilla määrä on vähintään 240 tuntia vuodessa. Tuntimäärä on kasvamassa vuoden 2007 alusta vuosittaiseen 180 / 360 tunnin vähimmäismäärään.

Opiskelua varten tulkkaus anotaan erikseen opiskelujen keston ajaksi. Pääsääntöisesti tulkkauksen maksaa kuuron kotikunta. Asioimistilanteisiin kuuro tavallisesti tilaa tulkin itse, mutta tulkin tilaaja voi olla myös kuuleva osapuoli. Tulkin tilaaja jättää tilauksensa tulkkikeskukseen, joka etsii sopivimman tulkin tilanteeseen. Suomessa on tällä hetkellä noin 28 tulkkikeskusta, joiden yhteystiedot löydät mm. osoitteista www.kl-deaf.fi ja www.tulkit.net.

Tulkkaustilanne sujuvaksi

  • Tauota puheesi/viittomisesi luonnollisesti.
  • Puhu/viito suoraan keskustelukumppanillesi – keskustele hänen kanssaan, älä tulkin kanssa.
  • Tulkkaus tapahtuu minä-muodossa.
  • Tulkki tulkkaa kaiken sanomasi/viittomasi. Hän ei saa jättää pois eikä lisätä mitään.
  • Tulkki on vaitiolovelvollinen. Hän on tilanteessa puolueeton osapuoli, eikä osallistu itse asian käsittelyyn.
  • Muista, että tulkin tehtävä on ainoastaan tulkata. Anna tulkille työrauha.
  • Tulkkaukseen liittyvistä seikoista voit aina kysyä tulkilta.
  • Jos käytät kalvoja tms. puheesi lomassa, pidä hetken tauko, jotta tilanteessa olevat kuurot ehtivät katsoa, mitä näytät. On erittäin vaikeaa katsoa tulkkia ja esim. kalvotekstejä samaan aikaan.
  • Mikäli tulkkaustilanne kestää yli kaksi tuntia, tilaa paikalle kaksi tulkkia.

Viittomakielen tulkkausalan termistöä

Suomalaisen viittomakielen tulkki – ammatillisen koulutuksen saanut tulkki, jonka työkielinä ovat suomalainen viittomakieli ja suomen kieli.
Tulkkikeskustulkki – tulkki, joka työskentelee tulkkikeskuksessa. Työhön kuuluu niin tulkkausta kuin tulkkien välittämistä ym. tulkkikeskustöitä työsuhteesta riippuen.
Opiskelutulkki – tulkki, joka työskentelee koulutuspaikassa kouluttajien, opiskelijoiden ja henkilökunnan tulkkina. Opiskelutulkki ei toimi koulunkäyntiavustajana. 
Paritulkkaus – tulkkausmenetelmä, jossa kaksi tulkkia tekee yhdessä tulkkausta vuorotellen aktiivitulkkausvuoron ja tukivuoron välillä. Tulkkaustilanne vaikuttaa tulkkien käyttämään tekniikkaan. Kiireisessä keskustelutilanteessa molemmat tulkit voivat olla aktiivitulkkeja.
Ryhmätulkkaus – tulkkausmenetelmä, jossa useampi tulkki tekee yhteistyötä samassa tilassa jakaen tulkkauksen tilanteen mukaan.
Simultaanitulkkaus – tulkkausmenetelmä, jossa tulkki samaan aikaan kuuntelee tai katsoo kieltä ja tulkkaa joko jollekin viittomakielelle tai puhutulle kielelle. Viittomakielen tulkit käyttävät yleisimmin tätä menetelmää.
Taktiilitulkkaus – tulkkausmenetelmä, jossa tulkki on asiakkaansa kanssa käsi-kontaktissa. Tulkki tulkkaa viittomakieltä tai viitottua puhetta kädestä käteen. Suomen kieleen päin tulkatessa kuurosokea asiakas viittoo vapaaseen tilaan ja tulkki kääntää viestin puhutulle kielelle.
Kirjoitustulkki − kirjoitustulkkikoulutuksen saanut henkilö, joka kirjoittaa kuulemansa tietokoneelle. Asiakas voi lukea kirjoitetun informaation suoraan tietokoneen näytöltä tai televisioruudulta. Toisinaan teksti heijastetaan valkokankaalle, mikäli tulkkausta tarvitsevia asiakkaita on tilaisuudessa useampia. Tarvittaessa kirjoitustulkkaus voi tapahtua myös käsin kirjoittamalla.

Viittomakielialan termistöä

Viittomakielinen – kuuro tai kuuleva henkilö, jonka äidinkieli tai ensikieli on viittomakieli.
Kuuro – ihminen joka ei kuule. Kuuron äidinkieli on Suomessa yleensä suomalainen viittomakieli.
Kuuroutunut – henkilö, joka on syntynyt kuulevana, mutta häneltä on jossakin elämänsä vaiheessa alentunut kuulo niin, ettei hän enää pysty kuulemaan puhetta. Kuuroutunut saattaa kuitenkin kuulla esim. ympäristön ääniä ja puhua itse esimerkiksi suomea/ruotsia. Kuulemisen tukena kuuroutunut käyttää huuliltalukua. Osa kuuroutuneista käyttää myös viitottua puhetta.
Kuurosokea – henkilö, jolla on kuulo- ja näkövammojen yhdistelmä. Kaikki, joita kutsutaan kuurosokeiksi, eivät ole täysin kuuroja ja sokeita. Useimmat näkevät ja/tai kuulevat jonkin verran. Kuurosokeiden kommunikaation kieliä ovat viittomakieli ja/tai puhuttu kieli, joita voidaan tuottaa ja vastaanottaa hyvin erilaisin menetelmin. Esim. suomalaista viittomakieltä voidaan vastaanottaa näön jäänteiden avulla rajoittuneeseen näkökenttään ja/tai lähelle viitottuna. Jos näköä ei ole jäljellä tai se ei riitä viittomien hahmottamiseen, viitotaan taktiilisti (kädestä käteen). Kommunikaation muita menetelmiä ovat mm. viitottu puhe, huuliltaluku ja kuvailu.
Huonokuuloinen – henkilö, joka kuulee jonkin verran. Huonokuuloinen kommunikoi esim. suomen/ruotsin kielellä ja käyttää kuulemisen tukena huuliltalukua ja joskus viitottua puhetta tai viittomakieltä.
Kuulovammainen – luokitteluun käytetty käsite, lääketieteellinen termi joka kattaa kaikki yllämainitut ryhmät. Jos tiedetään, mihin mihin ryhmään ihminen tuntee kuuluvansa, on suositeltavampaa käyttää hänestä termiä kuuro, viittomakielinen, huonokuuloinen tai kuuroutunut.
Viittomakielet – luonnollisia kieliä, joilla on oma puhutuista kielistä eroava kielioppinsa. Joka maassa on oma viittomakielensä. Viittomakielissä on alueellisia murteita, arki- ja juhlatyylejä sekä slangeja. Käsien liikkeiden lisäksi myös suun ja vartalon liikkeet sekä kasvojen ilmeet ovat kieliopillisia elementtejä viittomakielisessä ilmaisussa.
Suomalainen viittomakieli – saamen ja romani kielen rinnalla yksi maamme perustuslaissa mainituista vähemmistökielistä. Suomalainen viittomakieli ei ole käsillä koodattua suomen kieltä vaan sillä oma kielioppinsa.
Viitottu puhe – huuliltalukua tukeva kommunikaatiomenetelmä, jonka perustana ovat puhuttu kieli ja sen rakenteet. Viitottu puhe ei ole itsenäinen kieli vaan esimerkiksi suomen kielen ja suomalaisen viittomakielen yhdistelmä, jossa puheen tai huulilla tuotettujen äänettömien sanojen lisäksi viitotaan viittomia puhutun kielen sanajärjestyksen mukaisesti.
Taktiili viittominen – kuurosokeitten käyttämä menetelmä, jossa viitotaan kädestä käteen. Taktiilisti voidaan viittoa esim. viittomakielellä, viitotulla puheella tai sormittamalla.

(lähde: Suomen Viittomakielen Tulkit ry 2005)

Helkky Halme | Materiaali on tuotettu Agricola 2007 -juhlavuoden yhteydessä.