Koulukielen tukemisesta

Oppilaiden opetuskielen taidolla on ratkaiseva merkitys kaikkien oppiaineiden oppimisessa. Keskittymällä kieleen kaikkien oppiaineiden opettajat voivat luoda oppilaille paremmat mahdollisuudet oppia. Kielitietoisesta opetuksesta hyötyvät kaikki oppilaat kielellisestä taustasta ja kielitaidosta riippumatta.

Kielitietoisessa opetuksessa oppilaat – ja opettajat – kokevat kielen läheiseksi ja herkistyvät kielenkäytölle. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että sekä oppilaat että opettajat tulevat tietoisisksi kielestä ja sen eri käyttötavoista eri oppiaineissa. Esimerkiksi oppikirjojen ja koekysymysten kielelle on tyypillistä käyttää oppiaineiden käsitteiden lisäksi sanoja ja ilmauksia, joita oppilaat kohtaavat harvoin koulun ulkopuolella. Tämä arkikielen ja koulukielen eli tiedonalojen kielen (academic language) välinen ero on otettava huomioon. Opettajien on myös esiteltävä tietoisesti koulussa käytettäviä erilaisia tekstilajeja (esimerkiksi esitelmiä, koevastauksia, raportteja) ja tuettava oppilaita niissä vaadittavan ilmaisun oppimisessa sekä sanaston että rakenteiden kannalta.

Oppilaiden mahdollisuudet koulukielen eli tiedonalojen kielen taidon kehittämiseen lisääntyvät, kun he saavat olla kielellisesti aktiivisia. Oppilailla on oltava mahdollisuus käyttää kieltä niin suullisesti kuin kirjallisesti erilaisten tekstien avulla. Opettajan on sekä asetettava vaatimuksia että annettava tukea, jotta oppilaat pystyisivät käyttämään yhä monipuolisempaa kieltä koulussa.

Kielitietoisessa opetuksessa opetuksen kognitiivista tasoa pidetään ikätason mukaan sopivan vaativana ja oppilaiden kielellistä kehitystään ja tekstien tulkinnan taitoja tuetaan oppimista edistävän kontekstin avulla. Oppimista tukee esimerkiksi tekstilajitietoinen opetus, yhteinen suullisen työskentely yksilöllisen kirjoitustyön pohjana, kirjallisten ja visuaalisten (rakenne)mallien käyttö sekä vertailu muihin kieliin.

Kielitietoinen opetus ei ole ylimääräistä, muun opetuksen ohella tapahtuvaa toimintaa. Huomion kiinnittäminen opetuksessa käytettäviin käsitteisiin ja sanoihin on osa kaikkien aineiden opetusta. Esimerkiksi keskusteltaessa teksteistä oppilaat kehittävät lukemisstrategioita, ja samalla heidän sanavarastonsa kasvaa ja oppiaineen osaamisensa lisääntyy.

Oppilaiden kielitietoisuus kasvaa, kun heidät totutetaan tarkastelemaan eri oppiaineiden kieliä ja keskustelemaan niistä. Kielen esillä pitämisen lisäksi on tärkeää kiinnittää oppilaiden huomiota kielen rooliin oppimisessa. Vahvan koulukielen eli tiedonalojen kielen merkityksen ymmärtäminen voi motivoida oppilaita kehittämään suomen kielen taitoaan ja käyttämään suomea monipuolisesti koulussa. Kielitietoinen ja monikielisyyttä voimavarana käyttävä opetus eivät ole keskenään ristiriidassa. Koska osalla oppilaista on monikielinen tausta, on erittäin tärkeää, että jokainen tuntee oman kielellisen taustansa ja kielitaitonsa hyväksytyksi. Eri kielet tukevat toisiaan, eikä niitä pidä asettaa vastakkain.

Kirjallisuutta

Kuukka, I. & Rapatti, K. (toim.) 2009. Yhteistä kieltä luomassa. Suomea opetteleva opetusryhmässäni. Opetushallitus.
The Language Dimensions in all Subjects 2015. A Handbook for curriculum development and teacher training. Language Policy Unit DGII – Directorate General of Democracy Council of Europe.

Tiivistelmä (suomennos OPH:n sivuille vuonna 2016: Kielikasvatusta kaikkiin oppiaineisiin. Käsikirja opetussuunnitelman kehittämistä ja opettajien koulutusta varten): http://www.coe.int/t/dg4/Linguistic/Source/LE_texts_Source/LE%202015/Handbook-at-a-glanceA5_EN.pdf

OPS 2016