Saamen kielet ovat Euroopan alkuperäiskieliä

Tiivistelmä

Suomessa puhutaan kolmea saamen kieltä: pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea. Näistä inarinsaame on ainoa pelkästään Suomessa puhuttu kieli. Kaikki saamen kielet ovat uhanalaisia. Saamen kielten asemaa turvaa saamen kielilaki. Saamen kieliä opetetaan kouluissa ja yliopistoissa.

Saamen kielestä puhuttaessa ei tarkoiteta vain yhtä kieltä. Saamen kielimuotoja tunnetaan yhteensä kymmenen, joista yhdeksää puhutaan edelleen Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän alueilla. Saamen kielet ovat Euroopan alkuperäiskieliä, jotka kuuluvat suomalais-ugrilaiseen kieliryhmään. Saamen kielet ovat itämerensuomaisten kielten, kuten suomen ja viron, etäsukukieliä. Saamen kielillä ja suomella on ollut yhteinen kantakieli. Kielet ovat erkaantuneet noin 3000–3500 vuotta sitten.

Saamen kielet jakautuvat itäiseen ja läntiseen kieliryhmään. Suomessa puhutaan kolmea saamen kieltä, pohjois-, inarin- ja koltansaamea. Pohjoissaame, davvisámegiella, kuuluu läntiseen kieliryhmään. Se on myös suurin saamen kielistä, ja sitä puhutaan Suomen lisäksi Norjassa ja Ruotsissa. Inarin- ja koltansaame puolestaan kuuluvat saamen kielten itäiseen ryhmään. Inarinsaamea (aanaar kielâ) puhutaan vain Suomessa, ja se on Inarin järvi- ja jokialueita perinteisesti asuttaneiden inarinsaamelaisten kieli. Koltansaamen (nuõrttsää´mǩiõll) perinteiset puhuma-alueet sijaitsevat Suomen lisäksi Norjassa ja Venäjällä. Ruotsissa ja Norjassa puhutaan pohjoissaamen lisäksi etelä-, piitimen-, uumajan- ja luulajansaamea. Venäjän puolella on puhuttu koltansaamen lisäksi kildinin-, terin- ja akkalansaamen kieliä.

Kaikki saamen kielet ovat uhanalaisia, millä tarkoitetaan sitä, että niiden siirtyminen uusille sukupolville äidinkielinä on merkittävästi heikentynyt tai jopa katkennut kokonaan. Saamen kielten elvyttäminen ja tietoinen vaaliminen on vahvistunut 1990-luvulta alkaen. Pohjoissaamen kielen elvyttäminen ja kielen statuksen nostaminen alkoi jo 1960-luvulla. 2000-luvulla kielen elvyttäminen on aktiivista erityisesti Suomessa puhutuissa inarin- ja koltansaamen kielissä ja Norjassa ja Ruotsissa puhutuissa etelä- ja luulajansaamen kielissä. Näitä viittä kieltä (pohjois-, inarin-, koltan-, etelä- ja luulajansaamea) käytetään opetuskielinä ja opetetaan äidinkielen ja vieraan/toisen kielen oppiaineina Suomen, Ruotsin ja Norjan kouluissa. Lisäksi ne ovat varhaiskasvatuksen eli alle kouluikäisille järjestetyn päivähoidon ja saamen kielipesien toimintakieliä, ja niitä voi opiskella myös yliopistoissa ja korkeakouluissa.

Pohjoissaamen kieli, davvisámegiella

Kaikista saamen kielten puhujista arviolta 75–90 prosenttia puhuu pohjoissaamea (dávvisámegiella). Se on Pohjoismaissa eniten käytetty ja myös Suomen suurin saamelaiskieli. Sen perinteistä puhuma-aluetta Suomessa ovat Utsjoki (Ohcejohka), Inari (Anár), Enontekiö (Eanodat) ja Sodankylän (Soađegilli) pohjoisosa. Pohjoissaamen vahvimmat alueet ovat Norjan Sisä-Finnmarkissa sijaitsevat Karasjoen (Kárášjohka) ja Kautokeinon (Guovdageaidnu) kunnat, joiden alueella saamenkielisiä on koko väestöstä yli 90 prosenttia. Suomen puolella saamelaiset ja saamenkieliset ovat enemmistönä ainoastaan Utsjoen kunnassa (noin 75 %).

Suurin osa saamen kielen ja saamenkielisestä opetuksesta, tiedonvälityksestä, kirjallisuudesta, musiikista ja kaikesta julkaistusta saamenkielisestä materiaalista on pohjoissaamenkielistä. Pohjoissaamen elpyminen pitkään kestäneen suomalaistamis-, norjalaistamis- ja ruotsalaistamiskauden jälkeen alkoi jo 1960- ja 1970-luvuilla, ja kieli kuuluu ja näkyy nykyisin kaikkialla saamelaisalueilla. Pohjoissaamen puhujia on Suomessa muutamia tuhansia.

Pohjoissaamen yhtenäinen pohjoismainen ortografia eli kirjoitustapa hyväksyttiin vuonna 1978. Siitä lähtien saamenkielistä kirjallisuutta on julkaistu enemmän kuin aikaisempina vuosisatoina yhteensä, ja se on tavoittanut entistä laajemmat lukijapiirit. Pohjoissaamenkielisistä kirjailijoista ovat Suomessa tunnetuimpia Nils-Aslak Valkeapää (Áillohaš, joka oli myös kuvataiteilija, runoilija ja muusikko), Kirsti Paltto, Kerttu Vuolab, Rauni Magga Lukkari ja Rauna Paadar-Leivo. Pohjoissaamenkielisistä uuden ajan muusikoista parhaiten kaikissa Pohjoismaissa tunnetaan Mari Boine. Pohjoissaamenkielisistä muusikoista 2010-luvun Suomessa ovat tunnetuimpia Wimme, Ulla Pirttijärvi-Länsman, Hilda Länsman, Annukka Hirvasvuopio-Laiti, Ailu Valle, Niko Valkeapää, Niillas Holmberg ja rock-yhtye Somby.

Inarinsaamen kieli, aanaar kielâ

Inarinsaamelaiset ovat ainoa saamelaisryhmä, joka on perinteisesti asunut vain Suomen alueella. Inarinsaamen kielen tilanne oli erittäin hälyttävä vielä 20 vuotta sitten. Aktiivisen Inarinsaamen kielen yhdistyksen (Anarâškielâ servi) ja sen käynnistämien monenlaisten kielen elvytyshankkeiden seurauksena inarinsaame on saanut paljon uusia puhujia. Inarinsaamen kielenelvytys on tuottanut tulosta sekä aikuisväestön että varhaiskasvatusikäisten lasten parissa. Inarin kirkonkylässä vuonna 1997 aloittanut inarinsaamenkielinen kielipesä (Kielâpiervâl) jatkaa toimintaansa ja on saanut rinnalleen kaksi uutta inarinsaamen kielipesää. Kielipesiä on kaikissa kolmessa saamen kielessä, ja niitä on (2015) yhteensä jo 11. Kielipesä on alle kouluikäisille saamea osaamattomille lapsille tarkoitettu päivähoitopaikka, jossa saamen kieli siirtyy lapsille luonnollista tietä. Kielipesässä käytetään alusta alkaen vain saamen kieltä. Lapset saavat kielipesässä äidinkielenomaisen kielitaidon, kasvavat kaksikielisiksi ja voivat varhaiskasvatuksen jälkeen siirtyä saamenkieliseen kouluopetukseen.

Inarinsaamen oikeinkirjoitustapa, ortografia, hyväksyttiin vuonna 1992. Inarinsaamenkielinen perusopetus aloitettiin 2000-luvun alussa onnistuneen kielipesätoiminnan seurauksena. 2010-luvulla inarinsaamenkielinen kouluopetus on saavuttanut jo perusopetuksen yläluokat. Inarinsaamen kielen elvyttäminen on saanut suurta kansainvälistä huomiota kaksikielisyystutkijoiden, muiden kielellisten vähemmistöjen ja alkuperäiskansojen keskuudessa sen odotettua parempien tulosten ansiosta. Kieli on kasvattanut nopeasti puhujamääräänsä sekä näkyvyyttään ja kuuluvuuttaan mm. saamenkielisessä mediassa ja populaarikulttuurissa. Kielen puhujia on arviolta noin 450.

Tunnetuimpia inarinsaamenkielisiä kirjailijoita ovat Ilmari Mattus ja Iisakki Mattus sekä inarinsaamen kielen elvyttämisen aktiivi Petter Morottaja. Kielen elvyttämisen johtohahmona toimiva, inarinsaamen akateemiseksi kieleksi nostanut fil.tri Marja-Liisa Olthuis on tunnettu erityisesti uhanalaisen kielen elvyttämisen menetelmien tuomisesta ja soveltamisesta inarinsaamelaiseen yhteisöön. Tunnetuimmat inarinsaamenkieliset musiikin tekijät ovat rap-muusikko Amoc, Aila-duo ja inarinsaamen aikuisille tarkoitetun kielenelvytyshankkeen yhteydessä syntynyt lauluyhtye Koškepuško (Kuivahauki). Annika Pasanen väitteli inarinsaamen kielen elvyttämisestä kesäkuussa 2015.

Koltansaamen kieli, nuõrttsää´mǩiõll

Koltansaamen kielen perinteinen puhuma-alue ulottuu Norjan Näätämöstä (Njauddâm/Neiden) Venäjän Petsamoon ja Tuuloman Lappiin. Alue on nykyisin kolmen valtion rajojen pirstoma. Suomen puolella kolttasaamelaisen asutuksen keskuksia ovat Sevettijärven (Čeʹvetjäuʹrr), Nellimin (Njeäʹllem) ja Keväjärven (Keväjäuʹrr) kylät. Kolttasaamelaisia on Suomessa yhteensä noin 600 henkeä, joista arviolta puolet puhuu koltansaamea äidinkielenään. Koltansaamen puhujia on arvioitu ennen maailmansotia olleen muutamia tuhansia. Maailmansodat rikkoivat kolttien perinteisen kyläasutuksen, sosiaaliset ja sukurakenteet ja heikensivät samalla myös kielen asemaa. Koltansaame on säilynyt parhaiten Suomen puolella.

Koltansaamen kieltä elvytetään nykyisin monin tavoin. Koltansaamen kielipesäkokeilu aloitettiin Sevettijärvellä vuonna 1993. Kielipesät toimivat nyt (2015) Sevettijärvellä ja Ivalossa. Koltansaamea opetetaan koulussa, ja se on opetuskielenä pienelle perusopetuksen oppilasryhmälle. Merkittäväksi kielen elvyttämisen välineeksi ovat tulleet aikuisväestölle tarkoitetut lukuvuoden mittaiset (40 ov) saamen kielen ja kulttuurin intensiivikoulutukset, joita järjestää Inarissa pääpaikkaansa pitävä Saamelaisalueen koulutuskeskus (Sámi oahpahusguovddáš). Intensiivikoulutusta järjestetään kaikissa kolmessa saamen kielessä.

Tunnetuimpia koltansaamenkielisiä muusikkoja ovat Jaakko Gauriloff ja rock-musiikkia julkaissut Tiina Sanila-Aikio, jota voi myös pitää koltansaamen kielen elvyttämisen ja aikuiskoulutuksen keskushenkilönä. Sanila-Aikio toimii (2015) myös saamelaisten oman parlamentin, Saamelaiskäräjien (Sámediggi/Sää´mte´ǧǧ/Sämitigge), puheenjohtajana.

Kielityötä monella tasolla

Saamen kielten kehittämiseksi ja säilyttämiseksi elävinä arkipäivän kielinä tehdään tänä päivänä ahkerasti työtä. Perustuslaki turvaa saamelaisille alkuperäiskansana oikeuden oman kielensä ja kulttuurinsa säilyttämiseen ja kehittämiseen. Ensimmäinen saamen kielilaki tuli voimaan vuonna 1992. Se uudistettiin vuonna 2003. Uusi saamen kielilaki turvaa saamen kielen käyttöä erityisesti saamelaisten kotiseutualueen viranomaisissa. Saamen kieliä käytetään myös opetuskielinä ja opetetaan äidinkielen ja vieraan kielen oppiaineina perusopetuksessa. Lukiossa saame voi olla opetuskielenä, sitä voi opiskella äidinkielenä ja vieraana kielenä, ja kaikissa kolmessa saamen kielessä on mahdollista suorittaa äidinkielen ja vieraan kielen kokeet ylioppilastutkinnossa. Saamen kielten opiskelumahdollisuudet on turvattu parhaiten saamelaisten kotiseutualueen kuntien (Utsjoki, Inari, Enontekiö ja Sodankylä) kouluissa. Opetus- ja kulttuuriministeriö selvittää parhaillaan (2015) mahdollisuuksia saamen kielten etäyhteyksiä käyttävän opetuksen aikaansaamiseksi saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella.

Kaikkia kolmea Suomen saamen kieltä voi myös opiskella yliopistossa. Oulun yliopiston Giellagas-instituutilla on kansallinen erityisvastuu saamen kielten korkea-asteen koulutuksesta ja tutkimuksesta. Lisäksi saamen kieltä voi opiskella Helsingin ja Lapin yliopistoissa. Saamen kieltä ja saamen kielellä voi opiskella myös saamelaisten omassa korkeakoulussa (Sámi allaskuvla) Norjan Kautokeinossa, jossa mm. monet Suomen saamelaisopettajat ja toimittajat ovat hankkineet pätevyytensä. Toisen asteen oppilaitoksista Suomessa ainoastaan Saamelaisalueen koulutuskeskus antaa opetusta myös saamen kielillä. Merkittävä osuus koulutuskeskuksen kielikoulutuksesta tapahtuu verkossa, mikä tarkoittaa sitä, että saamen oppimismahdollisuudet avautuvat myös heille, jotka asuvat kaukana saamelaisten keskuspaikoista.

Yleisradion saamelaistoimitus (Yle Sápmi), joka toimii omalla kanavallaan ja omana uutistoiminnan alueradionaan, tuottaa uutis- ja ajankohtaisohjelmia sekä lasten ja nuorten ohjelmia kaikilla kolmella saamen kielellä. Lisäksi se tuottaa saamenkielisiä TV-uutisia Ylen kanavalla (Yle ođđasat) ja tekee yhteistyötä Ruotsin ja Norjan saamelaisradioiden kanssa mm. tuottamalla yhteisiä pohjoismaisia saamenkielisiä TV-uutisia (Ođđasat) ja yhteisiä radiolähetyksiä.

Saamelaiskäräjät, joka on Suomen saamelaisten oma vaaleilla joka neljäs vuosi valittava parlamentti, tuottaa saamenkielistä oppimateriaalia kaikilla kolmella saamen kielellä. Oppimateriaalityö on alkanut jo 1970-luvun puolivälissä, jolloin saamenkielinen opetus käynnistyi. Oppimateriaalityön resursseja valtion talousarviossa on lisätty 2010-luvulla.

Pohjoismaiden Suomen, Ruotsin ja Norjan saamelaiskäräjät tekevät kieliyhteistyötä, jossa kehitetään mm. saamen kielten uutta terminologiaa ja luodaan perustaa saamen kielten yhä laajemmalle käyttämiselle moderneissa yhteiskunnissa. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmän valmistelema Toimenpideohjelma saamen kielen elvyttämiseksi julkaistiin vuonna 2012. Valtioneuvosto teki siihen liittyvän periaatepäätöksen kesällä 2014. Toimenpideohjelman toteuttaminen on kuitenkin monilta osin viivästynyt.

Ulla Aikio-Puoskari/ Gáppe Piera Jovnna Ulla

Lähteet

Giellagas-instituutti. Oulun yliopisto. http://www.oulu.fi/giellagasinstituutti/. Luettu 11.11.2015.

Menetelmäopas kielipesätyöntekijöille. Saamelaiskäräjät 2015. Luettu 3.12.2015.
Oktavuohta. Nettilehti saamelaisista ja saamelaiskulttuurista. Luettu 11.11.2015.
Opas kielipesälasten vanhemmille. Kielen kehityksen tukeminen kotona. Saamelaiskäräjät 2015. Luettu 3.12.2015.
Pasanen, A. 2015. Kuávsui já peeivičuovâ. Sarastus ja päivänvalo. Inarinsaamen kielen revitalisaatio. Uralica Helsingiensia 9.
Saame: Kotimaisten kielten keskus. Luettu 11.11.2015.
Saamentutkimus, Tutkintovaatimukset 2015–2016. Helsingin yliopisto. Luettu 11.11.2015.
Saamentutkimus. Lapin yliopisto. Luettu 11.11.2015.
Sámediggi/ Sämitigge/ Sää´mte´ǧǧ/ Saamelaiskäräjät (Suomi). Luettu 11.11.2015.
Sámi allaskuvla/ Sámi University College/ Saamelainen korkeakoulu. Luettu 11.11.2015.
Sámi Giellagáldu, Davviriikkalaš sámegiela fága- ja resursaguovddáš. Luettu 11.11.2015.
Sámi oahpahusguovddáš/ Saamelaisalueen koulutuskeskus. Luettu 11.11.2015.
Sápmi. Saamenkieliset uutiset. Yleisradio. Luettu 11.11.2015.
Toimenpideohjelma saamen kielen elvyttämiseksi. OKM:n työryhmämuistioita ja selvityksiä 2012:7. Opetus- ja kulttuuriministeriö.

OPS 2016