Elinympäristöihin sopeutuminen

Rakenteellinen ja toiminnallinen sopeutuminen

Opetussuunnitelma korostaa erityisesti eliöiden sopeutumista talveen, mutta sen käsittely edellyttää kuitenkin ymmärrystä siitä, miten samat eläimet elävät muina vuodenaikoina. Kun tarkastellaan eri biotooppien eläimiä, saadaan vastauksia myös kysymykseen, miten eläimet tulevat toimeen maalla, ilmassa ja vedessä. Silloin huomio kiinnittyy niiden rakenteen ja elintoimintojen keskinäiseen sopusointuun, kuten hengittämiseen tai taitoon liikkua tarkoituksenmukaisesti erilaisissa ympäristöissä. 

Tarkoituksenmukainen käyttäytyminen

Luonnossa eläimet kohtaavat erilaisia vaaroja. Erityisesti kasvinsyöjäeläinten kohtalona saattaa olla saaliiksi joutuminen. Siksi joillakin eläimillä on yhtenä suojautumiskeinona se, että ne elävät laumoissa, liikkuvat parvissa ja pesivät yhdyskunnissa.

Maa eliöiden elinpaikkana

Maa kiertää Aurinkoa kuten muutkin planeetat. Mutta nykytietojen mukaan vain Maa-planeetalla voi tavata kasveja, sieniä ja eläimiä sekä ihmisiä. Miksi juuri Maa on elämän planeetta? 

Maan sijainti ja ilmakehä

Maa-planeetalla on elämälle suotuiset olosuhteet. Ensiksikin Maa sijaitsee sopivalla etäisyydellä Auringosta, josta säteilee riittävästi valoa ja lämpöä elämän ylläpitämiseen. Maata ympäröi muutaman sadan kilometrin paksuinen ilmakehä. Maa on riittävän suuri planeetta, jotta se pystyy pitämään ilmakehän ympärillään siten, etteivät ilman kaasut karkaa avaruuteen. Ilmakehä turvaa myös sen, ettei Auringon elämää tuhoava säteily tunkeudu Maan pinnalle saakka. Ilmakehä myös pienentää säteilyn tehoa eivätkä kasvit, sienet, eläimet ja ihmiset kärvenny Maan pinnalla. 

Vesi, elämän kehto

Maa-planeetalla on vettä, joka on elävien olentojen keskeisin rakennusaine. Suurin osa kaikista elävistä olennoista koostuu vedestä ja sellaisista rakennusaineista, joiden valmistamisessa vesi on näytellyt keskeistä osaa. Evoluutioteorian mukaan elämän alku on vedessä.

Ilma ja ilman happi

 Yhteyttävät eliöt ovat aikojen kuluessa tuottaneet ja tuottavat yhä ilmakehään happea, jonka ansiosta toisenvaraiset eliöt, kuten eläimet ja ihmiset, tulevat toimeen. Kaikki maapallon happi on vihreiden pieneliöiden ja kasvien tuottamaa. Happea sisältävää ilmakehää ei tunneta miltään muulta taivaankappaleelta.

Ihmisen vastuu

Maa on elämän planeetta. Se on kuin avaruuslaiva äärettömässä kosmoksessa, maailmankaikkeudessa. Biologian opetukseen kuuluu osana vastuun korostaminen elämän säilymisestä maapallolla, huolehtiminen eliökunnan tulevien sukupolvien elinmahdollisuuksista. Toisin kuin usein tehdään, opetuksessa kannattaa korostaa kaikkia niitä positiivisia asioita, joita maapallolla on. Eikö Maa, elämän planeetta, kaikkine eliöineen ja elinympäristöineen, ole niin arvokas, että sitä kannattaa hoitaa ja sen elämän säilymiseksi kannattaa tehdä työtä? 

Opetusvinkkejä

Edellä kuvattuja näkökulmia voidaan soveltaa oppilaiden edellytysten mukaisesti biologisten asioiden tarkasteluun. Yhä edelleen etenkin ensimmäisinä kouluvuosina opiskelun kohteena saattaa olla yksi eliölaji, tavallisimmin kasvi tai eläin. Jos halutaan tutustua vaikkapa variksen elämään, voidaan etsiä vastauksia seuraavankaltaisiin kysymyksiin:

  • Millainen varis on? (kuvailu)
  • Millaisessa ympäristössä varis elää?
  • Mitä varis tarvitsee elääkseen ympäristössään?
  • Mistä ja miten se löytää ravinnon?
  • Entä puolison ja pesäpaikan?
  • Miten varis selviytyy eri vuodenaikoina?
  • Miten varis vaikuttaa muihin eliöihin?
  • Miten varis käyttäytyy esimerkiksi vaaran uhatessa?
  • Millainen on variksen suhde ihmiseen?

Jos taas tarkastelun kohteena on jokin biotooppi (piha, puisto, metsikkö yms.), voidaan opiskeluprojektissa selvittää esimerkiksi seuraavankaltaisia asioita:

  • Missä ko. alue sijaitsee?
  • Miltä ko. ympäristö näyttää, kuulostaa ja tuoksuu? Miksi?
  • Mikä siellä on elotonta, mikä elollista?
  • Millaista on maaperä?
  • Miten vesi esiintyy siellä?
  • Millaisia kasveja siellä kasvaa?
  • Miksi alueella kasvaa juuri noita kasveja?
  • Mitä eläimiä siellä elää ja liikkuu? Miksi?
  • Miksi nämä eläimet tulevat siellä toimeen?
  • Millaista on kasvien ja eläinten maailma vuoden eri aikoina? Miksi?
  • Miten ko. alueella näkyy ihmisen käden jälki?

Kun biologisia aiheita käsitellään opetuksessa, pyritään yksittäiset asiat ja käsitteet sitomaan toisiinsa ja muodostamaan eheytettyjä kokonaisuuksia.

Kirjallisuus:

Aho, L. & Järvinen, H. 1999: Luonto-Verne. Käsikirja alkuopetukseen. WSOY.
Aho, L., Havu-Nuutinen, S. & Järvinen, H. 2003: Opetus, opiskelu ja oppiminen ympäristö- ja luonnontiedossa. WSOY. 

Teksti: Leena Aho| Kuva: Mervi Aineslahti