Ihmisen rakenne, elintoiminnot, kasvu, kehitys ja terveys

Merkittävä osa biologian opetuksesta käsittelee opetussuunnitelman mukaan ihmistä. Tarkastelu ei liity yksinomaan biologisiin asioihin, vaan opetuksessa on käsiteltävä myös terveyteen, ihmissuhteisiin, huolenpitoon ja tunteiden säätelyyn liittyviä asioita. Tosin tämänkaltaiset näkökulmat voivat olla mukana silloinkin, kun tarkastelu kohdistuu niihin biologisiin prosesseihin, joita ihminen läpi käy elämänsä aikana ja erityisesti murrosiässä. 

Mitä keskeisiä elintoimintoja otetaan opetukseen mukaan?

Kun ihmistä käsitellään, ihmisen kehon rakennetta ja elintoimintoja käsitellään toisiinsa lomittuen. Se, millä syvyydellä ja yksityiskohtaisuudella asioihin paneudutaan, riippuu osin opettajan ratkaisuista ja käytettävästä oppimateriaalista.

Millainen nisäkäs ihminen on muihin nisäkkäisiin verrattuna?

Biologisesti ihminen on yksi eläinkuntaan kuuluva selkärankainen, nisäkäs, jolla kuitenkin on erityislaatuinen asema muun luomakunnan joukossa. Siksi yhden mahdollisen lähtökohdan ihmisen käsittelyyn tarjoaa ihmisen rakenteen ja elämän vertailu muihin nisäkkäisiin nähden. Tällöin rakenteellisesti suurimmat erot löytyvät ulkonäöstä, luustosta ja sen mahdollistamasta pystyasennosta sekä toisaalta kulttuurievoluution puolelta, ihmisen henkisestä kehityksestä, osaamisesta, tietämisestä, arvomaailmasta ja tunne-elämän alueelta. 

Millainen on ihmisen tukiranka?

Tällä luokkatasolla oppilaat tuntevat jo nimeltä monia luustoon liittyviä käsitteitä. Luuston merkitys liikkumiseen on havaittu, mutta luuston ja lihasten yhteistyö on saattanut jäädä vähemmälle huomiolle, samoin kuin se, mikä saa luut ja lihakset liikkumaan. Luiden, lihasten ja hermoston yhteistyö tullee uutena näkökulmana.

Millaisiin kysymyksiin ihmisen rakenteesta ja toiminnasta opitaan vastaamaan?

Vaikka ihmisen opiskelu on tarpeellista, se ei aina innosta oppilaita parhaalla mahdollisella tavalla. Jos opiskelu viedään pitkälle yksityiskohtiin, oppilaiden on opittava koko joukko uusia käsitteitä. Kun ihmistä käsitellään vielä viimeisenä perusopetusvuonna, opettaja joutuu pohtimaan, miten syvällisesti ihmistä käsitellään tässä vaiheessa ja mihin opetussuunnitelman mainitsemiin perusasioihin oppilaiden tulisi tutustua. Opettaja saattaa myös pohtia, löytyisikö sellaista ongelma-aluetta, että sen selvittämiseksi on tarpeellista tuntea keskeiset ihmisruumiin elimistöt ja niiden toiminta: tukiranka, lihaksisto, ruoansulatuselimistö, verenkiertoelimistö, hengityselimistö, erityselimistö, aistit ja hermosto.

Kun oppilailta kysytään, mitä ihminen tarvitsee, jotta hän voi elää, useimmat oppilaat vastaavat: ravintoa. Siksi yksi laaja ongelma-alue voisi olla se, miten ihmisruumis, sen eri osat, saavat tarvitsemansa ravinnon. Senhän oppilaat jo ymmärtävät, että eliöt tarvitsevat ravintoa kasvuunsa solujen rakennusaineeksi sekä energiaksi, jota tarvitaan elämän, erilaisten elintoimintojen, ylläpitämiseen. Jos ongelmaksi asetetaan, miten ihmisruumis (ihmiskeho) saa ravinnon ja mitä sille ruumiissa tapahtuu, monia erilaisia kysymyksiä nousee opiskelun kuluessa vastattavaksi.

Ihmistä käsittelevän opiskelun yhtenä tavoitteena voisi olla se, että oppilaat ymmärtävät, miten monipuolinen eliö ihminen on. Mikään sen osista ei voi toimia yksin, irrallaan muista. Oheisessa esimerkissä on jäsennetty ihmistä koskeva aihe ravinnon varaan. Opetuksessa edetään ikään kuin ravinnon mukana, kun selvitetään sitä, mitä ihmisen elimistössä ravinnolle tapahtuu. Silloin ratkaistavaksi saattavat nousta seuraavankaltaiset ongelmat:

  • Mihin ruoansulatuskanava kuljettaa ravinnon?
  • Mitä ruoansulatuskanavassa ravinnolle tapahtuu?
  • Mihin ravinto joutuu ruoansulatuskanavasta?
  • Miten ravinto kulkee eteenpäin ruoansulatuskanavasta?
  • Mitä ravinnolle ruumiissa tapahtuu?
  • Miksi ravinnosta syntyy lämpöä?
  • Mistä ruumis saa hapen?
  • Miten happi kulkeutuu kaikkialle ruumiiseen?
  • Mitä ruumiissa tapahtuu haitallisille kuona-aineille?
  • Millaiset ovat erityselimet?
  • Miten ruumis tietää, miten pitää toimia?
  • Mihin toimintoihin ihmisen keho käyttää ravinnon?

Toisaalta ihmisen tarkastelussa pidetään tällä luokkatasolla tärkeänä ihmisen kasvuun ja kehitykseen, erityisesti murrosikään, liittyviä fyysisiä, psykologisia ja sosiaalisia tapahtumia. 

Miten ihminen syntyy, kasvaa ja kehittyy vauvasta nuoreksi aikuiseksi?

Ihmisen elämänkaarta käsitellään ainakin syntymästä murrosikään. Erityisesti lisääntymistä ja murrosiän muutoksiakin koskeva osuus saattaa tuntua hankalalta aiheelta. Kuitenkin se on oppilaille tärkeä, sillä etenkin murrosiän asiat koskettavat ja kiinnostavat jokaista tämän luokkatason oppilasta. Siksi opetuksessa käsitellään tyttöjen ja poikien murrosiän tapahtumia. Aiheen käsittely on siitäkin syystä erilaista kuin useimmat muut biologiset aiheet, että samanaikaisesti fyysisten tapahtumien ohella on otettava huomioon psykologiset ja sosiaaliset muutokset murrosiässä. On opittava ymmärtämään seksuaalisen kehityksen yksilöllistä vaihtelua. Etenkin murrosiän ja ihmisen lisääntymisen käsittelyssä ovat mukana ihmissuhteet, eettiset ja emotionaaliset asiat.

Teksti: Leena Aho