Opetussuunnitelman tavoitteet, keskeiset sisällöt ja käsitteet

Opetussuunnitelman esittämät tavoitteet, keskeisten sisältöalueiden kuvaus sekä kuudennen luokan päättövaiheen hyvän osaamisen kriteerit on otettu huomioon tätä materiaalia laadittaessa. Koska opetussuunnitelma ei ole kovin yksityiskohtainen, se jättää tavoitteiden, sisältöjen ja hyvän osaamisen kriteereiden konkretisoinnille ja tulkinnalle tilaa; näistä yksi on oheinen materiaali.

Opetussuunnitelman tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Opetussuunnitelmassa asetetaan sekä oppimista edistäviä menetelmällisiä että sisällöllisiä tavoitteita. Tavoitteissa painotetaan osittain samankaltaisia opetuksen ja oppimisen menetelmiä, joita tuotiin esille jo ensimmäisten kouluvuosien ympäristö- ja luonnontiedossa. Erityinen huomio kohdistetaan kuitenkin havaintojen, luokittelun ja tutkimusten tekemisen taitojen kehittymiseen sekä sisä- että ulkotiloissa tapahtuvassa opiskelussa. Samoin kuin luonnontieteissä yleensä kokeellinen tutkiminen ja kokeiden tekeminen nähdään myös yhtenä olennaisena biologisten ilmiöiden oppimisen välineenä.

Vastuulliseen ympäristösuhteeseen ohjaaminen taas merkitsee sitä, että opetuksessa pyritään kehittämään ympäristönlukutaitoa sekä ohjaamaan ympäristöystävälliseen toimintaan, lähiympäristöstä huolehtimiseen ja luonnon suojelemiseen. Maastossa opiskeluun sisältyvät myös luonnossa liikkumisen taidot. Biologian opetuksen yhtenä tehtävänä on kaikin tavoin tukea oppilaan kasvua aktiiviseksi ja kestävään elämäntapaan sitoutuneeksi kansalaiseksi.

Sisällölliset tavoitteet puolestaan kohdistuvat toisaalta luonnon monimuotoisuuteen ja eliökuntaan kokonaisuutena, toisaalta eliölajien rakenteeseen ja elämään sekä sopeutumiseen erilaisiin elinympäristöihin. Eliökunnan jäsenistä tutustutaan perusteellisimmin ihmiseen, hänen rakenteeseensa ja keskeisiin elintoimintoihinsa. Huomio kiinnitetään erityisesti murrosikään, niin sen fyysisiin, psyykkisiin kuin sosiaalisiinkin muutoksiin. Samalla opitaan tuntemaan ja arvostamaan omaa kehoa, tervettä kasvua ja kehitystä kohti aikuisuutta sitä edistävine ja haittaavine tekijöineen. Biologian opetuksessakin tuodaan esille ihmissuhteisiin, huolenpitoon ja tunteiden säätelyyn liittyvät sosiaaliset tekijät ja suvaitsevaisuus sekä ikäkauteen liittyvät oikeudet ja vastuu.

Ihmisen ja ympäristön moninainen suhde nousee esille silloin, kun tarkastellaan ihmisen elinmahdollisuuksia ympäristössään, kuten ravintoa ja ravinnontuotantoa, elintarvikkeiden alkuperää, ml. puutarhan antimet. Edelleen erilaisia elinympäristöjä, kuten metsää tarkasteltaessa kiinnitetään huomiota mm. metsien moninaiskäyttöön sekä jokamiehen oikeuksiin ja velvollisuuksiin.

Opetussuunnitelman keskeiset sisältöalueet jäsennetään seuraaviin kokonaisuuksiin: Eliöt ja elinympäristöt, Ihmisen rakenne, Elintoiminnot, kasvu, kehitys ja terveys sekä Luonnon monimuotoisuus. Oheisessa materiaalissa tarkastellaan opetussuunnitelmaa yksityiskohtaisemmin sitä, mitä näihin laajoihin kokonaisuuksiin voisi sisältyä.

Opetussuunnitelman mainitsemat käsitteet

Luonnontieteiden oppimiseen kuuluu käsitteiden oppiminen. Jotkin käsitteet, kuten eliö, elollinen luonto tai elintoiminto, ovat laajoja ja kattavia yläkäsitteitä, jotkin taas, kuten siemenkasvi, elinympäristö tai ruoansulatus, näitä suppeampia alakäsitteitä. Siten käsitteet voidaan jäsentää käsitehierarkioiksi. Taulukkoon 1 on koottu ne biologiset käsitteet, jotka opetussuunnitelma mainitsee toisaalta ympäristö- ja luonnontiedossa ja toisaalta biologian aihealueella 5. ja 6. luokalla. 

Taulukko 1. Perusopetuksen luokkien 1–4 ympäristö- ja luonnontiedon sekä kursivoituna luokkien 5–6 biologian opetussuunnitelman mainitsemat käsitteet jäsennettyinä ylä- ja alakäsitteiksi. 

 

  • Eliö
  • eläin
    • selkärangaton
    • selkärankainen
    • rakenne ja elintoiminnot
    • eläinten lisääntyminen
  • kasvi
    • rakenne ja elintoiminnot
    • kasvien kasvu
    • kasvien lisääntyminen
    • yhteyttäminen
    • sieni
  • eliökunta
    • eliökunta kokonaisuudessaan
  • elollinen ja eloton
    • elollisen ominaisuudet
    • elollinen ja eloton luonto
  • ihminen
    • ihmisen tärkeimmät ruumiinosat
      • aistit
    • ihmisen rakenne
    • ihmisen keskeiset elintoiminnot
    • ihmisen kasvu ja kehitys
      • erilaisuus
      • kasvu ja kehitys
      • murrosikä
      • seksuaalisuus
      • sosiaalinen vuorovaikutus
    • arkikäytäntö ja tottumukset
      • vuorokausirytmi
      • ruoka, ravinto
      • säännöllinen ruokaileminen
      • päivittäinen liikunta
      • riittävä uni ja lepo
      • oikeat työasennot
      • hygienia
      • suun terveys
      • ryhti
    • sairaus ja terveys
  • monimuotoisuus
    • biodiversiteetti
    • luonnon monimuotoisuus
  • Elinympäristö
  • piha
  • puisto
  • metsä ja metsien hyötykäyttö
  • niitty
  • pelto
  • suo
  • Luonto
  • elollinen luonto
  • eloton luonto
  • luonnonilmiöt
  • luonnonsuojelu
  • jokamiehen oikeudet ja velvollisuudet
  • Ravinto, elintarvikkeet
  • alkuperä
  • tuottaminen
  • ravinto
  • ravintoketju
  • ravinnontuotanto
  • puutarhan antimet
  • Ympäristö
  • luonnonympäristö
  • rakennettu ympäristö
  • lähiympäristö
  • kulttuurinen monimuotoisuus
  • ympäristönhoito ja -suojelu
    • kestävä kehitys
    • kestävä tulevaisuus
    • aineiden ja esineiden säästävä käyttö
    • kierrätys
    • kulutus
    • jätteet
    • ympäristön viihtyisyys
    • ympäristön kauneus
    • ympäristön monimuotoisuus

Saavutetaanko hyvän osaamisen taso?

Opetussuunnitelma kuvaa myös sitä, millaista hyvää osaamista tavoitellaan biologian opiskelussa kuuden ensimmäisen kouluvuoden aikana, sitä, millaista on hyvä osaaminen alakoulun päättyessä. Arviointi kohdistuu sekä oppimisen taitoihin, opiskelumenetelmiin että asiasisältöihin. Näiden lisäksi hyvään osaamiseen katsotaan kuuluviksi sekä luonnossa liikkumisen taidot että luonnonvaraisen ja rakennetun ympäristön vaalimisen ja suojelemisen taidot. Tämän materiaalin toivotaan antavan opettajalle virikkeitä siitä, miten oppilaita voidaan ohjata ja opettaa saavuttamaan vähintäänkin hyvän osaamisen taso.

Teksti: Leena Aho