Maantieto 7-9

Maantieto on yläkoulussa oma oppiaine

Luokilla 7–9 maantieto on oma oppiaine, toisin kuin alemmilla luokilla, ja maantieto arvioidaan omana oppiaineenaan. Tuntijaossa maantiedolle ja biologialle on merkitty luokille 7–9 yhteensä seitsemän (7) vuosiviikkotuntia. Toivottavaa on, että opetusresurssi jaetaan tasapuolisesti maantiedon ja biologian välillä ja että maantietoa opiskellaan kaikilla vuosiluokilla.

Maantiedon elementtejä

Maantiedon yläkoulun opetuksen keskeisiä piirteitä ovat seuraavat:

  • Alueellisuus – maapallon kaikkia ilmiöitä tarkastellaan johonkin alueeseen liittyen. Alue voi olla joko globaali eli koko maailman laajuinen tai hyvinkin pieni, vaikkapa kylä tai kaupunginosa. Oppilas oppii myös havaitsemaan alueiden välisiä eroja omassa ympäristössä tai maanosassa.
  • Maantieteellisen maailmankuvan kehitys – maapallon karttakuva, alueiden ja kulttuurien mosaiikki jäsentyy laaja-alaiseksi käsitykseksi maailmasta.
  • Erilaiset ympäristöt – maantiedossa tutkitaan luonnonympäristöä, rakennettua ympäristöä, kulttuurista ympäristöä, taloudellista ympäristöä ja sosiaalista ympäristöä. 
  • Silta luonnontieteen ja yhteiskunnallisen tieteen välille – maantietoon liittyvät sekä luonnonmaantieto että kulttuurimaantieto. Alueiden opiskelussa huomioidaan sekä luonnontieteelliset että yhteiskuntatieteelliset tekijät.
  • Ajankohtaisuus ja maailman tapahtumat
  • Erilaisten elinympäristöjen ja kulttuurien tuntemus ja kunnioittaminen
  • Vastuullisuus – maantiedon opiskelun tärkeänä tavoitteena on aktiivinen kansalaisuus ja kestävän elämäntavan toteuttaminen.

Tavoitteiden merkitys opetussuunnitelmassa

Oppimisen ja opetuksen tavoitteet ovat opetussuunnitelman perusteiden keskeistä ainesta. Ne osoittavat, mihin opetuksessa tulee pyrkiä. Tavoitteisiin voi päästä monilla tavoilla, erilaisia työtapoja käyttäen ja sisältöä eri tavoin jäsennellen. Myöhemmin esiteltävät opetussuunnitelman perusteiden keskeiset sisällöt auttavat tavoitteiden toteutumista, mutta niiden lisäksi opetuksessa voidaan käsitellä myös muita asioita. Tavoitteiden toteutumista arvioidaan oppilaan hyvän osaamisen kuvauksen avulla.

Alueellinen identiteetti maantiedon tavoitteena

Yläkoulun maantiedon ja lukion maantieteen opetuksen tavoitteissa mainitaan alueellisen identiteetin kehittyminen. Käsitettä ”alueellinen identiteetti” ei esiinny alempien luokkien maantiedon (biologia ja maantieto luokilla 5–6, ympäristö- ja luonnontieto luokilla 1–4) tavoitteissa, mutta alueellisen identiteetin ajatus on sisäänrakennettuna sielläkin maantiedon opetukseen.

Mitä alueellinen identiteetti tarkoittaa?

Alueellinen identiteetti tarkoittaa sitä, että ihmiselle syntyy yhteys omaan elinympäristöönsä. Tämä yhteys ilmenee siten, että ihmiset haluavat pitää huolta alueestaan, osallistuvat sen kehittämiseen ja muuhun toimintaan ja ovat kiinnostuneita alueensa hyvästä ympäristöstä. Alueellisen identiteetin syntyyn kuuluu monia seikkoja: tietoja omasta ympäristöstä, taitoja elää alueella ja vaikuttaa sen asioihin, tunteita aluetta kohtaan ja kykyä ja halua elää yhdessä muiden asukkaiden kanssa. Alueellinen identiteetti näkyy lasten ja nuorten elämässä vaikkapa siten, että he haluavat leikkiä ja oleskella omalla alueellaan, tekevät huomioita elinalueensa turvallisuudesta ja liikenteestä, tutustuvat alueensa muihin asukkaisiin ja kokevat mahdollisen muuton toiselle alueelle tunteita herättävänä. Alueellinen identiteetti ei kuitenkaan aina ole positiivinen, vaan joskus se saattaa ilmetä kielteisinä tunteina jotakin aluetta kohtaan.

Alueellinen identiteetti: lähialueidentiteetistä globaaliin identiteettiin

Alueellinen identiteetti ei liity ainoastaan omaan asuinalueeseen ja lähiympäristöön, vaan laajemminkin eri alueisiin. Joku Mikkelissä tai Helsingissä asuva nuori saattaa kokea olevansa enemmän ”suomalainen” tai ”eurooppalainen” kuin mikkeliläinen tai helsinkiläinen. Tämä voi johtua vaikkapa siitä, että perhe on muuttanut paljon ja kiinnittymistä omaan asuinalueeseen ei ole syntynyt, mutta sen sijaan nuorelle on syntynyt vahva suomalainen tai eurooppalainen identiteetti. Monet nuoret tuntevat olevansa ”maailmankansalaisia” eli heille koko maailma tuntuu läheiseltä ja itsestään selvältä elinympäristöltä. Tällaista tunnetta on varmaankin edesauttanut maailman ”kutistuminen” mm. tiedonvälityksen myötä.  Internet, tv ja kännykät ovat lähentäneet eri kulttuureja ja eri alueiden asukkaita toisiinsa.

Alueellinen identiteetti on vastuullisen elämäntavan lähtökohta

Kun nuorelle syntyy omaa elinympäristöään kohtaan positiivinen, läheinen suhde, hän haluaa vaikuttaa alueeseensa. Alueellisen identiteetin syntyminen onkin aktiivisen kansalaisuuden ja kestävän elämäntavan lähtökohta.  Kun nuori haluaa pitää huolta alueensa viihtyisyydestä, hän huolehtii jätteistä ja välttää roskaamista. Kun nuori on kiinnostunut alueensa kehittämisestä, hän ottaa osaa alueensa toimintaan ja päätöksentekoon äänestämällä vaaleissa ja muilla tavoilla. On esimerkiksi havaittu, että kunnallisvaaleissa äänestysvilkkaus on suurta, koska ihmiset kokevat kuntakohtaiset asiat itselleen läheisiksi. Sen sijaan Euroopan unionin vaaleissa äänestysprosentti on jäänyt alhaisemmaksi, koska ihmiset eivät koe näitä asioita niin merkittäviksi ja läheisiksi itselleen. Eurooppalaisen identiteetin syntyminen, osana alueellista identiteettiä laajemminkin, on yksi tavoite, jota maantiedon opetuksessa tulee edistää. Vastaavasti globaali vastuu myös Euroopan ulkopuolisista alueista, kehitysmaista ja maailman heikompiosaisista ihmisistä ovat asioita, joita maailmanlaajuinen alueellinen identiteetti pitää sisällään.

Maantiedon yläkoulun opetuksen tavoitteet

Maantiedon tavoitteita ovat seuraavat:

1) Maantieteellisiin tutkimustaitoihin liittyvät tavoitteet

Oppilas oppii

  • käyttämään ja tulkitsemaan fyysisiä karttoja ja teemakarttoja sekä käyttämään muita maantieteellisiä tietolähteitä, kuten diagrammeja, tilastoja, ilmakuvia, satelliittikuvia, valokuvia, kirjallisuutta, uutislähteitä sekä sähköisiä viestimiä
  • määrittelemään alueiden sijainnin ja paikkojen väliset etäisyydet.

2) Maantieteellisiin ilmiöihin liittyvät tavoitteet

Oppilas oppii

  • ymmärtämään planetaarisuuden vaikutuksia maapallolla
  • ymmärtämään maanpintaa muokkaavien tekijöiden vaikutuksen maisemassa.

3) Aluemaantietelliset tavoitteet

Oppilas oppii

  • ymmärtämään luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutusta Suomessa, Euroopassa ja muualla maailmassa sekä oppii tietämään syyt, jotka ohjaavat ihmisen toimintojen sijoittumista.
  • Oppilas oppii
  • ymmärtämään luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutusta Suomessa, Euroopassa ja muualla maailmassa sekä oppii tietämään syyt, jotka ohjaavat ihmisen toimintojen sijoittumista.

4) Kulttuureihin, moniarvoisuuteen ja alueelliseen identiteettiin liittyvät tavoitteet

Oppilas oppii

  • tunnistamaan eri kulttuurien piirteitä ja suhtautumaan myönteisesti vieraisiin maihin ja niiden kansoihin sekä erilaisten kulttuurien edustajiin
  • tuntemaan ja arvostamaan Suomen luonnonympäristöä ja rakennettua ympäristöä sekä oppii hahmottamaan oman alueellisen identiteettinsä.

5) Kestävään kehitykseen, vastuullisuuteen ja aktiiviseen kansalaisuuteen liittyvät tavoitteet

Oppilas oppii

  • tietämään, miten Suomessa jokainen kansalainen voi vaikuttaa oman elinympäristönsä suunnitteluun ja kehittymiseen
  • ymmärtämään ja kriittisesti arvioimaan uutistietoa esimerkiksi maailmanlaajuisista ympäristö- ja kehityskysymyksistä sekä oppii toimimaan itse kestävän kehityksen mukaisesti.

 

Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8

Päättöarvioinnin kriteerit osoittavat ne asiat, joita oppilaan tulee osata 9. luokan lopussa saadakseen arvosanan 8. Kriteerit kuvaavat koko perusopetuksen sisältöjä, eivät ainoastaan yläkoulun sisältöjä.

Teksti: Hannele Cantell