Opetuksen järjestäminen

Yhdysryhmäopetus

Opetussuunnitelman perusteet on laadittu erikseen vuosiluokille 1-2, 3-6 ja 7-9. Mikäli ET-opetus tapahtuu yhdysryhmissä, olisi käytännöllistä rakentaa ryhmät tätä jaottelua vastaamaan. Tarkoituksenmukaista olisi järjestää alakouluun ryhmät 1-2, 3-4 ja 5-6 sekä yläkouluun ryhmät 7-8 ja 9. Mikäli oppilasmäärä on pieni, tämä ei ole mahdollista.

Koulun opetussuunnitelmaan on hyvä sisällyttää suunnitelma siitä miten opetussuunnitelmaa toteutetaan yhdysryhmissä. Sisällöistä voidaan esimerkiksi laatia vuorovuosin toteutuvia vuorokursseja.

Yläkoulun kurssittaminen

Vuosiluokkien 7-9 opetussuunnitelma voidaan laatia joko kurssimuotoiseksi tai vuosiluokkakohtaiseksi. Opetussuunnitelman perusteitten kolme kokonaisuutta voivat toimia sellaisenaan kurssien/vuosiluokkakokonaisuuksien runkoina tai niistä voidaan koota yhdistelmiä.

Tuntimäärän muutos

1.8.2016 voimaan tuleva tuntijako vähentää ET-opetusta yhden viikkotunnin aiempaan verraten. Viikkotunnit on määrätty olemaan 2+5+3, eli vuosiluokkien 3-6 osuudessa viikkotunteja on yksi enemmän kuin vuosiluokkia. Lisätunti voidaan sijoittaa vapaasti. Elämänkatsomustiedon opetuksen kannalta suositeltavaa olisi sen sijoittaminen ylemmille luokilla eli 5-6-kouluvuosiin.

Tuntimäärän muutos ja paikallinen oppituntien sijoittelu eri vuosiluokille saattaa aiheuttaa tilanteen, jossa siirtymäkaudella jokin ikäluokka jäisi vaille säädettyä 10 tunnin kokonaismäärää. Tässä tilanteessa on kuitenkin turvattava valtakunnallinen minimituntimäärä jokaiselle ikäluokalle 9.vuosiluokan loppuun mennessä. Nivelkohdissa 2.ja 3. luokan sekä 6. ja 7. luokan välissä voidaan kertymistä joustaa käytännön helpottamiseksi, mutta kokonaistuntimäärän tulee täyttyä.

Elämänkatsomustiedon opettaminen samalla tunnilla jonkin muun aineen kanssa

Nykyisen lainsäädännön mukaan peruskoulussa opetetaan uskontoa tai elämänkatsomustietoa ja molemmat ovat erillisiä itsenäisiä oppiaineita. Eri aineitten opetusta voidaan säädösten estämättä antaa samalla tunnilla, mikäli opettaja on näihin kaikkiin aineisiin pätevä ja jokaisen oppilaan kohdalla noudatetaan hänelle kuuluvan aineen opetussuunnitelmaa tavoitteiden, sisältöjen ja arvioinnin osalta. Uutta yhteistä ainetta ei voida luoda koulun tai opetuksen järjestäjän päätöksellä.

Muistettavaa eri katsomusaineiden opettamisessa samalla tunnilla

Säädöspohja

Perusopetuslain 11§ määrää oppilaille opetettavat pakolliset oppiaineet ja13§ säätää erikseen uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetuksesta.

Lainsäädännön tarkoituksena on turvata uskonnonvapauden toteutuminen siten, että eri uskontoryhmille sekä uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomille oppilaille järjestetään oman erillisen oppiaineen opetus. Oman uskonnon opetus muodostaa kokonaisuuden, joka jakaantuu eri uskontoryhmiin. Elämänkatsomustieto on tästä kokonaisuudesta erillinen oppiaine, jonka opetussuunnitelma on rakennettu uskonnottomien oppilaiden tarpeita silmällä pitäen. Uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetussuunnitelmien perusteet ovat kokonaisuutena tavoitteiltaan ja sisällöiltään erilaiset, vaikka niissä esiintyykin samoja sanoja.

Perusopetuslain 14§:n mukaan valtioneuvosto päättää tässä laissa tarkoitetun opetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista sekä perusopetukseen käytettävän ajan jakamisesta eri oppiaineiden ja aineryhmien opetukseen sekä oppilaanohjaukseen (tuntijako).

Samoin perusopetuslain 14§:n mukaan opetushallitus päättää perusopetuksen eri oppiaineiden ja aihekokonaisuuksien, oppilaanohjauksen ja muun tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä sekä kodin ja koulun yhteistyön ja oppilashuollon keskeisistä periaatteista ja opetustoimeen kuuluvan oppilashuollon tavoitteista (opetussuunnitelman perusteet).

Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta (422/2012) määrää, että uskontoa tai elämänkatsomustietoa opetetaan perusopetuksessa 2+5+3 tuntia.

Lisäksi todetaan, että valinnaisena aineena voidaan opettaa perusopetukseen soveltuvia, syventäviä ja soveltavia tässä asetuksessa säädettyjä tavoitteita tukevia aineita tai useasta aineesta muodostettuja ainekokonaisuuksia sen mukaan kuin opetussuunnitelmassa määrätään.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa oppiaineiden tavoitteet ja sisällöt on määritelty erikseen tuntijaon määrittämille luokka-asteryhmille.

Opetushallitus antamat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 määrää erikseen kummankin oppiaineen opetuksen tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä. Oppilaalla on oikeus saada oikeus saada uskonnon tai elämänkatsomustiedon opetusta valtioneuvoston asetuksessa vahvistetun tuntimäärän ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti.

Lainsäädäntö ja opetussuunnitelman perusteet eivät määrää yksittäisten oppituntien sisällöstä tai järjestämistavasta. Opetusjärjestelyissä on kuitenkin varmistettava, että opetussuunnitelman perusteitten mukainen opetus toteutuu kaikilta osin. Oppilaalla on oikeus pätevän opettajan johdolla opetussuunnitelman perusteitten mukaiseen oman oppiaineen opetukseen sekä arviointiin. Opetusjärjestelyissä tulee ottaa huomioon yhdenvertaisuuslain 8§:n syrjintäkielto sekä 13§:n välillisen syrjinnän kielto. Näennäisesti yhdenvertainen opetuskäytäntö ei saa tosiasiallisesti asettaa oppilaita eriarvoiseen asemaan.

Perusopetuslain 13§ määrää oppilaan osallistumisesta katsomusaineen opetukseen. Jokaiselle opetukseen osallistuvalle oppilaalle määritellään oma katsomusaine, jonka mukaista opetusta hän saa ja jonka mukaisesti hänet arvioidaan.

Uskonto ja elämänkatsomustieto ovat vaihtoehtoisia oppiaineita

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa uskonnon opetus on määritelty siten, että uskonnossa on oppiaineen yhteiset tavoitteet ja eri uskontoihin eriytyvät sisällöt. Opetuksen yhteisiä tavoitteita toteutetaan kunkin uskontoryhmän oman uskonnon sisältöjen kautta.

Elämänkatsomustieto on tälle opetukselle vaihtoehtoinen oppiaine.

Suunniteltaessa näiden oppiaineitten opettamista samalla tunnilla tulee ottaa huomioon opetusta koskevien säädösten lisäksi niiden yläpuolella olevat perusoikeuksia koskevat säädökset kuten uskonnonvapauslaki sekä yhdenvertaisuuslaki. Opetusjärjestelyt eivät saa loukata uskonnonvapautta eivätkä vaarantaa yhdenvertaista oikeutta lakisääteiseen opetukseen. Lisäksi on hyvä ottaa huomioon ns. Madridin suositus koskien uskonnon- ja katsomuksenvapautta, suvaitsevaisuutta ja syrjinnän estämistä kouluopetuksesta. Vaarana on, että samalla tunnilla toteuttava eri katsomusaineiden opetus painottuu sisällöltään jonkun aineen mukaiseksi ja näin loukkaa oppilaan oikeutta hänelle kuuluvan katsomusaineen opiskeluun. Toinen vaara on, että opetus painottuu sellaisten yleisten asioitten opiskeluksi, jotka eivät vastaa minkään katsomusaineen opetussuunnitelman perusteitten mukaisia tavoitteita tai sisältöjä.

Yhteisiä osuuksia

Uskonnon ja elämänkatsomustiedon oppiainetavoitteissa ja sisällöissä on seuraavat yhtymäkohdat:

Alkuopetus

Uskonnon tavoite 4 ja ET:n tavoite 7, lähiympäristön tapakulttuurien tunteminen on yhteinen molemmille. Keskeisissä sisällöissä ei ole samoja kohtia.

Luokat 3–6

Uskonnon tavoite 9 ja ET:n tavoite 9, YK:n ihmisoikeuksien julistus ja lapsen oikeudet on sama tavoite molemmissa. Lapsen oikeuksien sopimuksen käsittely on osana keskeistä sisältöaluetta 3 molemmissa aineissa.

Luokat 7–9

Uskonnon tavoite 9 ja ET:n tavoite 9, omien valintojen vaikutus ja kestävä elämäntapa on lähes sama. Vastaavaa yhteistä keskeistä sisältökohtaa ei löydy. Kummankin oppiaineen keskeisissä sisällöissä kohdassa 3 mainitaan Ihmisoikeudet ja ihmisoikeusloukkaukset kuten holokausti.

Mikäli näiden yhteisten opetussuunnitelman kohtien toteuttamiseksi järjestetään opetus muuten kuin oppiaineryhmissä, tulee yhteisen opetuksen laajuudesta päätettäessä ottaa huomioon, että kyseisten tavoite- ja sisältökohtien painoarvo on oppiainekohtainen. Sama yhteisen opetuksen laajuus ei kata molempia oppiaineita.

Arviointi

Perusopetusasetuksen 13§:n mukaan oppilaan arvioinnista päättää kunkin oppiaineen tai opintokokonaisuuden osalta oppilaan opettaja tai jos opettajia on useita, opettajat yhdessä. Perusopetusasetuksen 10§:n mukaan opetushallitus määrää, mitkä oppiaineet voidaan arvioida yhdessä. Uskonto ja elämänkatsomustieto arvioidaan erikseen, joten kummallakin oppiaineella tulee olla opettaja.

Oppilaalla on oikeus oman oppiaineensa tavoitteiden ja sisältöjen mukaiseen opetukseen ja arviointiin. Oppilaan arviointi perustuu opetussuunnitelmaan. Jokaisessa katsomusaineessa on omat arviointiperusteet. Oppilas arvioidaan oman oppiaineensa arviointimääräysten mukaisesti, vaikka opetus olisi järjestetty joiltain osin yhdessä. Hyvän osaamisen kriteerit kuudennen vuosiluokan päätteeksi ja päättöarvioinnin kriteerit ovat oppiainekohtaiset. Mikäli sama opettaja ei opeta kaikkia osuuksia, tulee opetussuunnitelmassa kuvata miten arviointi tapahtuu.

Opettaja

Opettajan tulee olla kelpoinen opetettavaan aineeseen. Uskonnon opettajan kelpoisuudesta on säädetty erikseen. Yhteisesti järjestettyjä tunteja opettavan opettajan tulee olla kelpoinen kaikissa opetettavissa aineissa tai tunneilla tulee olla opettaja kuhunkin aineeseen.

OPS 2016