Tukimateriaali sisältöjen valintaan

Elämänkatsomustiedon sisällöt jakaantuvat vuosiluokilla 1-6 neljään kokonaisuuteen: Kasvaminen hyvään elämään, Erilaisia elämäntapoja, Yhteiselämän perusteita sekä Luonto ja kestävä tulevaisuus. Yläkoulun sisällöt jatkavat samojen teemojen syventämistä, mutta niistä on muodostettu kolme kokonaisuutta: Katsomus ja kulttuuri, Etiikan perusteita sekä Ihmisoikeudet ja kestävä tulevaisuus. Perusopetuksen perusteissa mainitut sisällöt on sisällytettävä paikalliseen opetussuunnitelmaan. Niiden lisäksi voi olla muitakin oppiaineen tavoitteitten mukaisia sisältöjä. Oppilaiden kokemusmaailma, ideat ja ajatukset otetaan huomioon sisältöjä valittaessa ja asioiden käsittelyssä. Täsmälliset sisällöt löytyvät perusopetuksen perusteet -tekstistä, alla on luonnehdittu ja selvennetty keskeisiä kohtia.

Kasvaminen hyvään elämään

Alkuopetuksessa harjoitellaan keskustelun ja yhdessä pohtimisen taitoja. Mietitään oikeaa, väärää ja hyvää sekä ystävyyttä.Alkuopetuksen tavoitteissa painottuvat elämäkatsomustiedon opiskelutaidot: eettisen ajattelun taidot, tutkiva pohtiminen, keskustelu ja ryhmän jäsenenä toimiminen. Keskeistä on tukea terveen itsetunnon ja myönteisen minäkuvan rakentumista kuulemalla ja arvostamalla oppilasta.

Vuosiluokkien 3-6 erityisenä tehtävänä on tukea oppilaiden pyrkimystä rakentaa omaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan. Elämänkatsomustiedon opiskelutaidot syventyvät ja lisäksi opitaan eettisessä ja katsomuksellisessa keskustelussa tarvittavia käsitteitä sekä katsomukselliseen yleissivistykseen kuuluvia tietoja.

Ajattelun-, uskonnon ja elämänkatsomuksen vapautta sekä yhdenvertaisuutta pohditaan.

Erilaisia elämäntapoja

Alkuopetuksessa pohditaan kysymystä kuka minä olen sekä tutkitaan erilaisia elämäntapoja erityisesti oppilaan omaan koti- ja kulttuuritaustaan liittyen. ET-oppilaan on hyvä tietää että uskonnottomia ihmisiä on maailmassa paljon. Uskonnottomat ovat maailman neljänneksi suurin katsomusryhmä, heitä on lähes saman verran kuin hinduja ja hiukan enemmän kuin buddhalaisia. On hyvä muistaa, että uskonnottomuus ei ole yhtenäinen katsomus, oppilaitten kodit voivat edustaa hyvinkin erilaisia elämänkatsomuksellisia näkemyksiä. ET-ryhmässä voi olla myös jonkin uskonnon edustajia, mikäli kyseistä uskontoa ei opeteta ja huoltajat ovat halunneet valita Et-opetuksen. Tässä yhteydessä selvitetään miksi toiset käyvät ET-tunnilla ja toiset uskontotunnilla.

Tavoitteissa mainittu lähiympäristön tapakulttuurien tunteminen tarkoittaa alkuopetuksessa niitä tapakulttuurin ilmentymiä joita oppilas kohtaa koulussa ja koulumatkoilla ja joita hän kenties ihmettelee. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi: Miksi toiset menevät joulukirkkoon? miksi kirkon katolla on risti? Miksi joku ei syö lihaa? Miksi joku pitää aina huivia päässä? Tarkoitus ei ole systemaattisesti opiskella kulttuureja tai katsomuksia vaan auttaa oppilaita ymmärtämään omaa ympäristöään ja ikätovereitaan. Pohdintaa kaipaavia ilmiöitä saattaa oppilaitten elämään tulla myös median kautta.

Vuosiluokilla 3-6 tutkitaan oman identiteetin lisäksi suomalaista kulttuuria ja kulttuurivähemmistöjä sekä maailman kulttuuriperintöä. Suomalaista kulttuuria käsiteltäessä on hyvä muistaa taiteet ja tieteet.

Tutustutaan elämänkatsomuksen ja maailmankatsomuksen sekä mm tietämisen, uskomisen ja luulemisen käsitteisiin Esimerkkien avulla tutustutaan erityyppisiin maailmankatsomuksiin. Maailmankatsomukset vastaavat yleistäen kolmeen kysymykseen - mitä on olemassa, mitä voi tietää/miten tietoa saa ja miten pitäisi olla eli millaista on hyvä elämä. Uskonnottomat ja uskontoiset maailmankatsomukset eroavat toisistaan mm siinä onko yliluonto olemassa vai ei. Tällä perusratkaisulla on vaikutusta myös esim. tietokäsitykseen. Esimerkkikatsomuksiksi tulee valita sekä uskontoisia että uskonnollisia katsomuksia, ja niihin tutustutaan yleisesti lapsille soveltuvien ilmiöitten, henkilöitten, tarinoitten yms. avulla paneutumatta oppijärjestelmiin tms yksityiskohtiin.

Omassa koulussa esillä olevien uskontojen tapakulttuureihin liittyvien asioitten tietäminen on osa kulttuurista lukutaitoa. Kristinuskon vaikutus näkyy suomalaisessa elämässä ja kulttuurissa laajasti. Tämän lisäksi ET-oppilaat tarvitsevat tietoa uskonnottomasta elämänatavasta ja kulttuurista Suomessa ja muualla.

Sekä kulttuureja että maailmankatsomuksia tutkittaessa oppilailla tulisi olla mahdollisuus tehdä omia havaintoja ja johtopäätöksiä myös autenttisista kohteista eikä pelkästään kuulla tai lukea jonkun toisen kokoamia tietoja. Kulttuurinen lukutaito edellyttää jonkin verran tietoja, mutta erityisesti kykyä havainnointiin, oudon ja erilaisen kohtaamiseen, kysymiseen ja vuoropuheluun sekä toisen asemaan asettumiseen. Lisäksi on hyvä tiedostaa, että teemme aina havainnot omasta kulttuuristamme ja kokemusmaailmastamme lähtien.

Yhteiselämän perusteita

Alkuopetuksessa tutkitaan sääntöjen, luottamuksen, reiluuden ja rehellisyyden merkitystä. Pohdittavia tilanteita löytyy oppilaitten päivittäisestä arjesta. Tutustutaan alustavasti lasten oikeuksiin. Autetaan oppilaita ymmärtämään syy-seuraussuhteita ja päättelemään virheettömästi.

Vuosiluokilla 3-6 jatketaan yhteiselämän perusteitten pohtimista ja lisätään käsitevarastoa. Mietitään mm. rauhaa ja demokratiaa niin lähiympäristössä kuin maailmanlaajuisesti. Perehdytään lapsen oikeuksiin. Harjoitellaan tekojen eettistä arviointia kontekstin, tarkoitusten ja seuraamusten näkökulmista.

Luonto ja kestävä tulevaisuus

Alkuopetuksessa tutkitaan ja pohditaan elämää sekä elämän rajallisuutta ja elämänmuotoja maapallolla. Tutustutaan kertomuksiin maailman synnystä. Tutkitaan lähiympäristöä ja omien valintojen vaikutusta siihen.

Vuosiluokilla 3-6 perehdytään erilaisiin aikakäsityksiin ja niihin liittyviin tapoihin selittää maailmaa sekä niihin liittyviin erilaisiin tietokäsityksiin. Käsitellään ainakin syklinen ja lineaarinen aikakäsitys ja niihin liittyen esimerkiksi kysymyksiä sielunvaelluksesta, kuolemanjälkeisestä elämästä, tulevaisuuden ennustamisesta, horoskoopeista, aikamatkailusta. Eri kulttuureissa myös ajan kulumiseen ja ihmisen elämänkaareen suhtaudutaan mielenkiintoisesti eri tavalla.

Tutkitaan erilaisia luontokäsityksiä (esim. humanistinen, utilistinen, mystinen, naturalistinen) ja pohditaan luonnon ja ihmisen kestävää tulevaisuutta.

Vuosiluokat 7-9

Yläkoulun vuosina elämänkatsomustiedon erityinen tehtävä on lisätä oppilaiden kykyä oman identiteettinsä ja tulevaisuutensa hahmottamiseen. Yleissivistävää tietoperustaa laajennetaan. Oppilaita tuetaan omakohtaisen hyvän elämän ja tulevaisuuden mallien löytämisessä. Tavoitteissa on eettisen ajattelun taitojen lisäksi kulttuurien ja katsomusten sekä uskonnollisen ajattelun ja uskontokritiikin tuntemista sekä monikulttuurisuuteen ja kestävään elämäntapaan perehtymistä.

Katsomus ja kulttuuri

Aihepiiri varmentaa käsitteidenhallintaa ja tarjoaa oppilaille oman identiteetin rakentamista tukevia keskusteluja. Kulttuurista yleissivistystä laajennetaan perehtymällä Unescon maailmanperintöohjelmaan. Maailmanperintökohteiden ja aineettoman perinnön esimerkkien avulla voidaan käsitellä kulttuureihin ja luontoon liittyviä asioita sekä erilaisia katsomuksia. Taiteen ja median tutkimisella on merkittävä rooli kulttuuri-ilmiöitten ymmärtämisessä.

Nykymaailman teistisiin ja ateistisiin katsomuksiin perehdytään esimerkkien avulla. Valitaan tutkittavat katsomukset ja niistä valitaan tarkastelun kohteeksi joitakin historian käänteitä ja eri katsomusten kohtaamisia. Päättöarvioinnin kriteereissä mainitaan sekulaarin humanismin ja seemiläisen monoteismin tärkeimpien piirteitten tuntemus, joten myös niihin pitää tutustua.

Perehdytään katsomusvapauteen ja yhdenvertaisuuteen ja arvioidaan niiden toteutumista erilaisissa yhteiskunnissa. Oppilaiden tulee olla perillä omista katsomusvapauteen liittyvistä oikeuksistaan.

Etiikan perusteita

Päättöarvioinnin kriteereissä mainitaan lyhyesti ”oppilas osaa käyttää eettistä käsitteistöä sekä tulkita ja soveltaa sitä”. Etiikan perusteet on kuitenkin laaja kokonaisuus, kolmannes yläkoulun oppimäärästä. Käsitteitten ja teoreettisen pohdinnan lisäksi tulee antaa runsaasti aikaa nuorten omien kysymysten käsittelyyn sekä mediassa ja tiedotusvälineissä esiintyvien ajankohtaisten kysymysten pohtimiseen. Kulttuurinen moninaisuus on yksi tarkasteltava kysymys.

Ihmisoikeudet ja kestävä tulevaisuus

Kokonaisuus syventää ihmisoikeusetiikan osaamista. Tutustutaan myös ihmisoikeuksien historiaan, ihmisoikeusloukkauksiin ja ihmisoikeuksia suojaaviin mekanismeihin.

Toinen osa kokonaisuutta pohtii ihmisen ja luonnon suhdetta, ympäristöetiikan kysymyksiä sekä kestävää tulevaisuutta. Vaikka kokonaisuus sisältää ongelmien ja uhkakuvienkin käsittelyä, tarkoitus on auttaa nuoria hyväksymään muutos ja epävarmuus, rohkaista heitä näkemään oma tulevaisuutensa valoisana sekä uskomaan omiin mahdollisuuksiinsa hyvän elämän rakentamisessa.

OPS 2016